Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesä on olemassa perinnönjättäjän kuoleman ja perinnönjaon toimittamisen välisen ajan, Veronmaksajain Keskusliiton lakimies Johnny Örnberg kertoi Vaasan veroillassa.
– Kun henkilö kuolee, hänen tilalleen tulee kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentin saajat sekä leski. Osakkaat hoitavat ja hallinnoivat yhdessä pesän omaisuutta, hän jatkoi.
Kuolinpesä voidaan jakaa tai pitää jakamattomana.
– Kuolinpesän pitämiseen jakamattomana on useita syitä, joista yksi on verotus. Verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Pesän tuloja ei siis jaeta sen osakkaille verotettavaksi, Örnberg muistutti.
Jos kuolinpesällä on ansiotuloja, se kannattaa useimmiten pitää jakamattomana.
Pääomatulojakin verotetaan korkeamman 33 prosentin mukaan, jos niitä on yli 30 000 euroa. Siksi myös huomattavat pääomatulot ovat hyvä syy pitää kuolinpesä jakamattomana, jos myös kuolinpesän osakkaalla on pääomatuloja.
– Kuolinpesän jakaminen vaikuttaa myös luovutustappioiden hyödyntämiseen. Kuolinpesän osakkaalla saattaa olla myyntivoitosta vähennyskelpoisia luovutustappioita omassa verotuksessaan. Kuolinpesän omaisuuden myynnistä muodostuu usein voittoa. Jos pesä jaetaan ennen myyntiä, voitot ja tappiot kohtaavat osakkaan verotuksessa ja kuittaavat toisiaan, Örnberg neuvoi.
Kuolinpesän jaosta voi olla hyötyä myös, jos kuolinpesä on metsätila, jonka omistamisesta kaikki pesän osakkaat eivät ole innostuneita, tai jos on syntynyt peräkkäisiä kuolinpesiä useiden peräkkäisten kuolintapausten seurauksena.