Vaasa-lehden Vuoden vaasalainen -kilpailu järjestetään jälleen. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2023, kun lehti juhli 40-vuotisjuhlavuottaan.
Syyskuussa Vaasa-lehti kysyi lukijoiltaan ehdotuksia tittelin saajaksi. Lukijat osallistuivat runsain joukoin, ja ehdotuksia tuli yhteensä 90.
Ehdokkaina oli muun muassa paikallisia urheilijoita, kulttuurialan ihmisiä, hyväntekijöitä, poliitikoita ja yrittäjiä.
Toimituksen raati valitsi kuusi finalistia lukijoiden ehdotuksien joukosta.
Valinnassa raati painotti sitä, että henkilö asuu Vaasassa tai Vaasan seudulla, ja hän on toiminut aktiivisesti kotikaupunkinsa ja sen asukkaiden hyväksi kuluneen vuoden aikana.
Nyt on lukijoiden vuoro äänestää suosikkiaan. Eniten ääniä saanut ehdokas kruunataan Vuoden vaasalaiseksi marraskuussa.
Äänestää voi osoitteessa vaasalehti.fi/vuodenvaasalainen 18.10. saakka. Vaihtoehtoisesti äänestää voi paperille kirjattuna Vaasa-lehden toimituksen postilaatikkoon osoitteessa Hietasaarenkatu 19, 65100 Vaasa.
Kaikkien osallistujien on jätettävä omat yhteystietonsa ja äänestää voi vain kerran.
Ehdotusten jättäneiden ja äänestäjien kesken arvotaan Vaasa-lehden yllätyskasseja.
Kai Hahto
Kai Hahto on vaasalainen rumpalisuuruus, joka tunnetaan nykyään erityisesti Nightwish-yhtyeen rumpalina. Parhaillaan hän on myös mukana uudessa jazz-kokoonpanossa.
Uransa aikana Hahto on soittanut muun muassa Wintersunissa sekä vaasalaisissa Rotten Soundissa ja Misantropiassa.
Tänä vuonna muusikko on juhlisti 35-vuotista uraansa soolokeikoilla Vaasassa ja Helsingissä.
Hahdon oppiin saapuu rumpuoppilaita ympäri maailmaa. Aikoinaan hän opetti Kuula-opistolla, mutta muutama vuosi sitten Kotirannalle kodin pihaan rakennettiin rakennus, jossa hän opettaa ja majoittaa oppilaitaan.
Hahtoa ehdottaneet perustelivat valintaansa näin: Hän on tuonut positiivisesti Vaasaa esiin matkassa maailman ympäri musiikin merkeissä.
– Vaasa on ollut aina hyvin aktiivinen musakaupunki. Kun olin nuori, täällä riitti aina soittokavereita.
– Vaasa on ollut kotikaupunkini koko elämäni ajan ja pysyy loppuun asti.
– Vaasa on sopivan kokoinen, mutta silti kansainvälinen kaupunki korkeakoulujen ja yritysten ansiosta. Vaasan meri ja saaristo ovat sen parhaita puolia.
– Reissuista on kiva tulla kotiin kaupunkiin, jossa joka paikkaan ei tarvitse jonottaa ruuhkissa. Sitä on tien päällä ihan tarpeeksi. Lasten kasvatus on ollut Vaasassa helppoa lyhyiden koulumatkojen suhteen. Kadut olivat suhteellisen turvallisia kulkea pojilleni, kun he olivat pieniä.
Tiina Holm
Tiina Holm on Vaasan hovioikeuden notaari. Työssään hän vastaa henkilöstöasioista.
Tänä vuonna Vaasan hovioikeudella on 250-vuotisjuhlavuosi, mutta myös Holmilla tulee 30 vuotta täyteen virassaoloa.
Holm tuntee hovioikeuden historian varsin perusteellisesti. Hän on hovioikeudessa se henkilö, joka kierrättää ja esittelee taloa ja sen historiaa kunniavieraille, koululaisille ja tyky-porukoille.
– Vaasa on syntymäkaupunkini ja paikka, jossa olen kasvanut, saanut koulusivistykseni ja jossa olen asunut ja elänyt suurimman osan elämästäni. Kävin opiskelemassa muualla ja palasin Vaasaan työn perässä. Muutama vuosi muualla auttoi näkemään Vaasaa uusin silmin.
– Arvostan suuresti Vaasan luontevaa kaksikielisyyttä. Lapsuuden kaverini olivat lähes kaikki ruotsinkielisiä, mutta koulut kävin suomeksi. Kotona puhuttiin suomea, molemmat vanhemmat olivat täysin kaksikielisiä. Kaksikielisessä ympäristössä oppi molemmat kielet puolivahingossa.
– Meren läheisyys, lähiluonto ja saaristo ovat kiven heiton päässä ja tarjoavat helpon mahdollisuuden käväistä luonnossa kaikkina vuodenaikoina. Ja kun on pienestä pitäen tottunut siihen, että aina tuulee ja vettä sataa vaakatasossa, sitäkin varmaan jäisi kaipaamaan, jos muualle muuttaisi.
– Vaasa on minulle juuri sopivan kokoinen kaupunki. Kaupungin pitkä historia näkyy keskustassa, vaikka 1960- ja 70-luvulla hävitettiinkin hienoja taloja ja pihoja elementtitalojen tieltä, silti kerroksellisuus näkyy. Pidän myös Setterbergin väljästä ruutukaavasta, vihreät puistikot ja palokadut ovat mukavia henkireikiä keskellä kaupunkia. Kävelen mielelläni aina, kun voin, puistikkojen keskellä, hiekkatiellä.
Tiina Holmin ehdokkuutta perusteltiin muun muassa näin: Hän on ansiokkaasti ollut päävastuullisena järjestämässä upean Vaasan hovioikeus 250 vuotta -tapahtuman monine eri tilaisuuksineen ja kuninkaallisine vierailuineen tuhansille vaasalaisille lapsista vanhuksiin.
Niko Lamminen
Vaasassa pitkään asunut, tällä hetkellä Mustasaaren puolella asuva, Niko Lamminen työskentelee Vaasan Variskan yläkoululla koulunkäynninohjaajana ja opettajien sijaisena. Lisäksi hän valmentaa lapsia ja nuoria vaasalaisissa urheiluseuroissa.
Hän on tehnyt reilut kolme vuotta hyväntekeväisyystyötä vaasalaisten lasten ja nuorten parissa.
Kaikki alkoi vuonna 2023 Vaasan Sportin peleistä, joihin Lamminen rajasi lapsille ja nuorille oman alueen.
Se oli alku Redislandialle ja nykyiselle Nippeslandialle. Se on konsepti, jonka hän vie vapaaehtoistyönä urheilutapahtumiin kuten Sportin, Mailattarien ja Wasa Royalin peleihin ja turnauksiin sekä yhdistys- ja yritystapahtumiin.
Nippeslandiassa nuoret pääsevät pelaamaan esimerkiksi flippereitä, lautapelejä ja sählyä. Muutakin tekemistä on, kuten keppihevosrata tai disko. Nuoret voivat myös vain hengailla tilassa ja kertoa iloistaan ja murheistaan Lammiselle.
Lisäksi hän kiertää kouluissa puhumassa kiusaamista vastaan.
Hän haluaa omalla toiminnallaan luoda nuoriin tulevaisuudenuskoa, iloa ja valoa. Hän ottaa nuoria myös mukaan ideoimaan Nippeslandian somesisältöjä.
Niko Lammista ehdottaneet lukijat perustelivat valintaansa muun muassa näin: Hän antaa aina kaikkensa, että lapset viihtyisivät. Se on Nippeslandian idea.
– Vaasa on tehnyt minusta sen, mikä tänä päivänä olen nuorille ja lapsille, että teen työtä heidän kanssaan. Työskentelen Vaasan kaupungin yläkoululla ja suurin osa hyväntekeväisyystyöstäni kohdistuu vaasalaisiin ja lähiseudun nuoriin ja lapsiin.
– Vapaaehtoistoimintani on Vaasassa otettu hienosti vastaan paitsi urheiluseuroissa myös alueen yrityksissä ja yhdistyksissä. Minulle on tärkeää osoittaa, että nuorissa on paljon hienoa potentiaalia, energiaa ja rakkautta, kunhan annamme heille mahdollisuuden.
– Aurinkoisuus, itseensä ja omaan tekemiseen uskominen. Vaasalaisuuden ytimessä on aurinko ja luonto sekä yrittäjyys, omaperäinen tapa luoda aina jotain uutta.
Miika Niemi
Miika Niemi on vaasalainen jalkapalloilija. Hän on Vaasan Palloseuran kasvatti ja pelannut seurassa puolustajan paikkaa pitkään.
Niemi on Vaasassa syntynyt, kasvanut ja asunut pientä Kajaanin piipahdusta lukuun ottamatta aina Vaasassa.
Edustusjoukkueen pakilla on Vepsun kanssa sopimus syksyyn 2027 saakka. Liigapelaamisen lisäksi Niemi valmentaa Vepsun B-junioreita.
Kentällä hän haluaa näyttää nuoremmille pelaajille esimerkkiä, kuinka olla kokoaikainen urheilija ja jalkapalloilija.
Joukkuepelaajana Niemellä on tärkeää ottaa kanssapelaajat huomioon, auttaa, opettaa ja tukea heitä.
Lukijat perustelivat Miika Niemen valintaa muun muassa näin: Hän on tehnyt vuosia pyyteetöntä työtä Vepsun menestyksen eteen ilman suurempaa huomiota. Asennetta ja taistelutahtoa löytyy.
– Tämä on tuttu ja turvallinen paikka, missä on hyvä olla. Täällä on perheeni ja ystävät ja sukuakin.
– Meri tietysti. Paljon on väitelty järvikaupungeista tulleiden kavereiden kanssa, kumpi on parempi, järvi vai meri. Kyllä se meri olla pitää. Vaasassa eletään paljon meren kautta, esimerkiksi siinä, miten meri muokkaa säätilaa.
– Vaasassa on paljon isoja tapahtumia, festivaaleja ja taiteiden yötä. Ne ovat hienoja vaasalaisia hetkiä, joissa ollaan yhdessä.
– Parasta vaasalaisuudessa on sekin, että osaamme olla ylpeitä siitä, että olemme vaasalaisia. Ja se, että osaamme täällä pitää huolta sekä itsestämme että toisistamme.
Jaakko Perttu
Rehtori Jaakko Perttu on luotsannut Vaasan lyseon lukiota vuodesta 2015.
Rehtorikaudellaan Perttu on kehittänyt lukion yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Lukiossa on esimerkiksi kymmenkunta opiskelijoiden itsensä perustamaa kiltaa eli harrastusryhmää muun muassa aasialaisen kulttuurin, lukemisen ja EU-politiikan teemoilla.
Korona-ajan jälkeen rehtori hankki henkilökuntineen ulkopuolisella rahoituksella psykiatrisen sairaanhoitajan lukiolaisen mielenterveyden hyvinvoinnin tueksi.
Pertun aikana lukion yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on laajentunut ja monipuolistunut.
Vaasan lyseon lukiossa tehdään oppilaitosvaihtoja ja leirikouluja eri puolille Eurooppaa ja jopa Japaniin asti. Vähävaraisten perheiden nuoret voivat Vaasan lyseossa saada leirikouluihin alennusta, tai saada ne jopa täysin maksuttomina.
Viimeisimpänä uudistuksena opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Vaasan lyseolle luvan perustaa matemaattisluonnontieteellinen LUMA-koulutuslinja, joka aloittaa ensi syksynä.
Jaakko Perttua lukijat kommentoivat esimerkiksi näin: Hänen rehtorikaudella Vaasan lyseosta on tullut erittäin suosittu opinahjo.
– Vaasan on lapsuudenkaupunkini ja jo sillä tavoin rakas kaupunki minulle. Vaimoni kanssa olemme saaneet kasvattaa omatkin lapsemme täällä, ja siitä olen onnellinen.
– Oman kotikaupungin tutut kadut, kadunkulmat ja puistot. Tämä on historiallinen kaupunki, mutta samalla nuorekas. Meillä on tekemiseen ja tulevaisuuteen suuntautuva meininki.
– Kodikasta on vaasalaisten oma äänimaisemakin. Kaupungissa puhutaan tietynlaista murretta eli ruotsinkielen nuotilla puhuttua suomea. Sitä ei missään muualla kuule.
Susanna Tuohiniemi
Susanna Tuohiniemi on vaasalainen ravintoloitsija. Tuohiniemi on toiminut Fondiksen yrittäjänä vuodesta 2007 jatkaessaan isänsä Veli-Matti Ristiluoman jalanjäljissä ravintolatoimintaa.
Fondiksen ravintolakokonaisuus on yökerhon, ruokaravintolan ja karaoke- ja seurusteluravintolan kokonaisuus kolmessa kerroksessa, joka on toiminut Vaasassa Hartmanintalossa alusta saakka.
Kesäisin toimintaan kuuluu sisäterassi Patio, ja tänä kesänä Tuohiniemi pyöritti ravintolatoimintaa myös Sisäsataman terassilla. Fondiksen ravintoloissa järjestetään erilaisia keikkoja ja tapahtumia.
Fondis vastaa myös Vaasan golfkentän klubitalon ravintolasta golfsesongin aikana. Tuohiniemi on lisäksi osakkaana El Diablito -ravintolassa Vaasassa.
Äänestäjät perustelivat Tuohiniemen valintaa muun muassa näin: Hän on Fondiksen yrittäjä ja Sisäsataman terassin pelastaja.
– Muutimme Vaasaan, kun olin alle 2-vuotias, joten olen viettänyt täällä lapsuuteni. Kun valmistuin lukiosta, minulla oli kova halu nähdä maailmaa ja päästä pois ”pienestä kaupungista”, asuin vuoden Pariisissa ja opiskelin Helsingissä, mutta sen jälkeen palasin takaisin Vaasaan töihin.
– Täällä on perheeni ja monet ystäväni. Yrittäjänä olen saanut olla mukana keskustelemassa ja kehittämässä Vaasan ravintola- ja kaupunkikulttuuria. Vuosien mittaan olen saanut seurata läheltä, kuinka kaupunki on kehittynyt. Vaasa on osa identiteettiäni ja ennen kaikkea kotini.
– Koen, että Vaasassa yhdistyvät sopivalla tavalla pienen kaupungin yhteisöllisyys ja kansainvälinen ilmapiiri. Verkostot ovat lähellä ja asioita voidaan tehdä yhdessä. Kaksikielisyys on rikkaus ja tekee kaupungista omanlaisensa.
– Opiskelijat tuovat mahtavasti eloa keskustaan, ja osittain juuri heidän ansiostaan Vaasa on eläväinen kaupunki paitsi kesällä, myös syksyllä ja talvella. Emme ehkä aina pidä kaupungistamme kovin suurta meteliä, mutta täällä on hyvä olla.
