Kolumni

Ta­sa­pai­noi­nen vai yli­jää­mäi­nen talous?

-
KOLUMNI

Seinäjoen kaupunginvaltuusto sai maanantaina käsiteltäväkseen ylijäämäisen vuoden 2025 tilinpäätöksen. Kaupungin talous on siis ainakin tilinpäätösvuoden osalta vähän enemmänkin kuin tasapainoinen.

Miksi talouden rakenteita siis pitää edelleen sopeuttaa? Tämä on ihan oikeutettu kysymys, jota kuulee paljon.

Seinäjoen väkiluku kasvaa, ja vaikka tämä ei olisi ikuista, niin kasvu tuo pitkään mukanaan painetta investoida palveluihin, infraan ja rakennuksiin. Ylläpitoa, peruskorjausta, uuden rakentamista ja laajennuksia.

Tämän lisäksi Seinäjoella on tutkitustikin tarvetta panostaa vetovoimaisuuteensa, joka matelee osin verrokkikaupunkien alapuolella. Panostukset onnistuvat helpommin talouden ollessa tasapainoisen sijaan ylijäämäinen.

Ilmeisinä investointikohteina keskusteluissa esiin nousevat voimakkaimmin kaupungin keskusta ja aseman alue, mutta myös kaupunginosakeskukset, kuten Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki.

Investointejamme kuormittavat lähiaikoina mm. uimahalli, lukioiden ja Nurmon koulukeskuksen peruskorjaukset, Kirja-Matin koulun korjausratkaisun löytyminen ja lukuisat muut peruskorjauskohteet.

Palatakseni esillä olleisiin vetovoimainvestointeihin, niitä edustavat esimerkiksi mahdollinen uimahallin sijoittuminen asemalle ja sitä kautta aseman seuraavan rakennusvaiheen liikkeellelähtö, mahdollinen tekojään kattaminen ja mahdolliset parannukset keskustassa ja kaupunginosakeskuksissa. Ideoita kuulee myös esimerkiksi maauimalasta ja kongressikeskuksesta.

Asumisen on oltava mahdollista laajasti kaupungin alueella. Vaikka asumisen pääasiallinen kasvu keskittyisi väkirikkaammille kaupungin alueille, vaihtelevat asumisen tarpeet ja tulevaisuuden luksusta voi hyvinkin olla isompi tontti maaseutualueella tai luonnon helmassa.

Väestönkehityksen keskittyessä on kuitenkin ilmiselvää, että väestömäärältään vähäisemmillä alueilla ei valtavaa palvelujen kehitystä ole luvassa. Tehokkaan ja tuottavan talouden vaatimukset yksiselitteisesti estävät tämän.

Asiat vaativat tutkimista ja valmistelua. Mahdollisuuksien ja uhkien kartoitusta tulee tehdä. Haluamme mahdollisimman pian kiinnittää päätöksellä uuden uimahallimme paikan. Mikäli rakennamme uuden uimahallin nykyiselle paikalleen, saavutetaan tiettyjä hyötyjä.

Paikka on verrattain riskittömämpi rakentaa ja on saavutettavuudeltaan ja pysäköintimahdollisuuksiltaan yksinkertaisempi kuin esillä ollut vaihtoehto rakentaa uimahalli asemalle.

Nykyiselle paikalle rakentaminen olisi todennäköisesti myös taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Sijoittuminen asemalle taas tarkoittaisi toimintojen keskittymistä ydinkeskustaan, parkkitaloratkaisua ja ennen kaikkea sitä, että aseman seuraavan vaiheen rakentaminen saataisiin liikkeelle.

Nykyisessä taloussuhdanteessa ei nimittäin näytä oletettavalta, että aseman seuraavan vaiheen rakentaminen lähtisi kovin nopeasti liikkeelle ilman tällaista julkista panostusta. Uimahallin tekemisellä asemalle voitaisiin saavuttaa upeaa kaupunkikuvan kehitystä ydinkeskustassa ja keskustan toivottua elävöittämistä.

Toisaalta uimahallin rakentaminen nykyiselle sijainnille mahdollistaisi tulevaisuudessa toivotun maauimalan liittämisen uimahallin kokonaisuuteen.

Arvoisa lukija, yllä olevat esimerkit eivät ole siis päätöksiä, vaan enemmänkin osittaista listausta ja kertausta viime vuosien keskusteluissa esiin nousseista kohteista ja tarpeista.

Kaupunki ei ole syöksymässä päätä pahkaa näiden investointien toteuttamiseen, vaan valmistelee, harkitsee ja tekee kustakin päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Ilmassa on selvästi toivetta kehitykselle, jaan sen. Jotta toiveita voidaan toteuttaa ja kaupunkia kehittää, tulee meillä olla valmius hyväksyä uudet toimintatavat ja muutos.

Ilman muutosvalmiutta tallaamme helposti paikallaan tai taannumme. Palatakseni alkuperäiseen ajatukseen tasapainoisesta ja ylijäämäisestä talouden tavoitteesta: meidän tulee hoitaa talouttamme niin, että mahdollistamme ylijäämäisen talouden kertymisen.

Tällöin meillä on tarvittavat eväät kehittää kaupunkia muiltakin kuin pakollisten korjaus- tai pitovoimainvestointien osilta.

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää juhannusta.

Jaakko Kiiskiläkaupunginjohtaja