Kouluruokailussa niinkin pieni asia kuin tarjotin herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Tarjotin on hyvänä apuna, kun ruoka kannetaan linjastolta omaan pöytään. Pahikseksi se muuttuu ruokailun jälkeen, jolloin tarjotin päätyy muun tiskin mukana pesulinjastolle.
Moni koulu on ollut ilman ruokatarjottimia jo vuosia. Seinäjoella tarjottimettomia kouluja ja päiväkoteja on yhteensä 25. Kouluista tai päiväkodeista 13 ei ole vielä niistä luopunut.
Ruokapalvelut haluavat päästä kaikista tarjottimista eroon mahdollisimman pian. Aikarajoja asialle ei Seinäjoen kaupungin ruoka- ja siivouspäällikkö Pirjo Kujanpään mukaan silti ole asetettu.
– Tarjottimettomuus on osa kestävää kehitystä. Tarjottimien poistolla säästetään vettä, energiaa ja pesuaineita. Siitä on apua myös keittiöhenkilökunnalle, sillä tarjottimien pesu on yksipuolinen ja raskas työ, selvittää Kujanpää.
Laskelmien mukaan 200 tarjottimen pesuun kuluu joka päivä yksi työtunti ja 75 litraa vettä. Seinäjoen päiväkodeissa ja kouluissa on yhteensä 12 086 ruokailijaa. Jos kukaan ei käyttäisi tarjotinta, säästettäisiin päivässä 4 532 litraa vettä ja 60 työtuntia.
– Työntekijöiden määrä pysyy samana, mutta astiahuollosta vapautuvat tunnit voidaan käyttää ruokasalityöskentelyyn ja asiakaspalveluun, Kujanpää kertoo.
Tarjotinasiaa tarkastellaan Kujanpään mukaan yhteistyössä kasvattajien kanssa.
– Joissakin kohteissa voi olla keittopäivänä tarjottimet tai ruokailua ilman tarjottimia kokeillaan muutaman kerran viikossa. Lapset ovat ottaneet tarjottimettomuuden positiivisesti vastaan.
Onnistuuko ruokailu ilman tarjotinta jo päiväkotilaisilta?
– Pienetkin lapset osaavat kantaa lautasen pöytään ja hakevat sitten juoman ja leivän. Kun lapset oppivat tarjottimettomuuteen jo päiväkodissa, asia sujuu koulussa luontevasti, Kujanpää kehuu.
Pajuluoman koulusta vetoomus Epariin
Pajuluoman koulussa kokonaan tarjottimettomaan ruokailuun siirrytään syksyllä. Nyt ilman tarjotinta ruokailevat jo 5–6-luokkien oppilaat.
Uudistus otetaan vastaan pitkin hampain. Koulun 3B-luokan oppilaat toivat huolensa esille Eparin Risut ja Ruusut -palstalla 29.4.
– Meidän mielestä on ärsyttävää, kun ensi syksystä alkaen meillä ei ole ruokailussa käytössä tarjottimia. On vaikea kuljettaa ruokia pöytään, kun kaikki tavarat eivät mahdu käsiin. Joutuu hakemaan monta kertaa. Joskus myös kuuma keittolautanen polttaa sormia. Usein joltakin putoaa kuppi tai lautanen ja se menee rikki. Voisiko tämä pieni säästö löytyä jostain muualta? oppilaat kirjoittivat.
Luokan opettaja Kati Männikkö vahvistaa asian ja kertoo tarjottimien lähdön herättävän närää koko koulussa.
– Osa opettajista on tuonut kotoa oman tarjottimen, Männikkö paljastaa.
Sotku huolestuttaa oppilaita ja opettajia
Tarjottimettomuudessa koulun väkeä pelottaa myös muun muassa sotku ja sen mukanaan tuoma epähygieenisyys. Erityisesti pöytien likaisuus mietityttää.
– Jos ruokaa tippuu tarjottimelle, se ei haittaa, mutta jos sitä menee pöydälle, se haittaa, Jaakko Karhula ja Pekka Sorvisto analysoivat.
Lapset arvelevat, että sotkun takia paperin kulutus kasvaa.
– Jos ei halua laittaa leipää ja ruokailuvälineitä suoraan pöydälle, pitää ottaa paperia niiden alle, Amanda Koski ja Nella Koivisto selvittävät yhteen ääneen.
– Jos joltakin on kaatunut maitoa tuolille, niin omat housut kastuvat, Koivisto lisää.
Opettajatkin ovat pohtineet samaa asiaa.
– Onko se oikeaa säästöä, jos tarjottimien pesusta jäävä aika menee siivoamiseen ja lasinsirujen keräämiseen? Männikkö kysyy.
Vielä voi vaikuttaa
3b-luokan 25 oppilaasta yksikään ei halua luopua tarjottimista.
– Olemme jo joutuneet säästämään monesta asiasta. Tarjottimien vieminen tuntuu viimeiseltä pisaralta, Männikkö tiivistää pajuluomalaisten tunteet.
Ruoka- ja siivouspäällikkö Pirjo Kujanpään mukaan mitään ei ole vielä kiveen hakattu.
– Koulut ja päiväkodit muutetaan tarjottimettomaksi sitten, kun talon väki suhtautuu siihen myönteisesti ja kokee asian tärkeäksi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lintuviidalla ruokailu sujuu hyvin ilman tarjottimia
Lintuviidan koululla tarjottimista luovuttiin joulukuussa ruokasaliremontin jälkeen. Asia oli tiedossa jo uudistuksia tehdessä, joten ruokalinja rakennettiin tarjottimettomalle ruokailulle sopivaksi.
– Nyt leivät, levite ja juomat ovat linjaston ruokalan puoleisessa päädyssä. Siitä oppilaiden on ne helppo hakea, kertoo keittiön palveluvastaava Heli Kallio.
Nuorimmat oppilaat ruokailevat lähimpänä linjastoa. Selkeyttä ruokasaliin tuo remontin yhteydessä laajennettu ruokasali ja se, että luokat tulevat ruokailuun kymmenen minuutin välein.
– Aluksi oli haasteita ja uusi tapa vaati opastusta. Lapset ovat joustavia ja oppivat helposti uusia asioita, Kallio kehuu.
Opastukseen oli aikaa, koska 350 tarjottimen pesu sitoi yhden työntekijän. Ketään ei ole irtisanottu, sillä nyt ruokalan siivoamiseen ja pöytien pyyhkimiseen menee enemmän aikaa.
– Pystymme nyt olemaan enemmän asiakaspalvelussa. Lasten ja henkilökunnan kohtaaminen luo läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Auttamisesta jäätelö palkaksi
Oppilaiden puolesta tarjottimettomuutta saapuvat kommentoimaan ruokalatoimikunnan jäsen Nooa Hietaharju ja oppilaskunnan jäsen Ellen Latvala. 12-vuotiaat nuoret eivät kaipaa tarjottimia.
– Ei ole ollut mitään ongelmia. Asia käytiin läpi luokassa. Ensin otetaan ruoka ja viedään lautanen pöytään. Sitten haetaan leipä ja ruokajuomat, Latvala avaa käytäntöä.
Nuorten mielestä aluksi oli outoa, kun ruokalinjastolla piti piipahtaa monta kertaa. Siihen kuitenkin tottui nopeasti. Ainoa varsinainen ongelma on ollut se, että astioita on palautettu liian likaisina.
– Jos ruokaa jää, se pitää rapsuttaa kunnolla pois ennen lautasen laittoa linjastolle, Hietaharju opastaa.
Oppilaat voivat itse auttaa ruokalan puhtaanapidossa. Siivousliinoja on aina saatavilla. Muutama oppilas pääsee auttamaan enemmän.
– Vapaaehtoiset pyyhkivät pöydät ja tuolit ja nostavat tuolit ylös. Kiitokseksi perjantaina annetaan jäätelö. Kerran kävi niin, että olin perjantaina kipeä ja jäätelö jäi saamatta, Hietaharju harmittelee.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Valtakunnallista suositusta ei ole
Vaikka sadat koulut ovat luopuneet tarjottimista, asiasta ei ole Suomessa tehty yleistä linjausta.
– Mitään valtakunnallista suositusta tarjottimien poistolle ei ole, vahvistaa Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen.
Manninen ei ota kantaa siihen, pitäisikö lapsilla olla tarjottimet vai ei. Hänen mielestään tärkeintä on kokonaisuus.
– Ruokailuun liittyvät järjestelyt, kuten käytettävissä oleva aika, logistiikka, pöytien siisteys ruokailun aikana ja eri vuorojen välillä sekä muut yksityiskohdat on suunniteltava toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti, Manninen listaa.
Manninen tietää, ettei tarjottimista luopuminen ollut suosituksen laatimisen aikaan vuonna 2017 vielä yleistynyt eikä silloin ollut tutkimusnäyttöä esimerkiksi vedenkulutuksen säästöistä.
Suosituksessa asia ilmaistaan näin: Tarjoilu ilman tarjottimia voi olla ympäristöystävällistä, sillä se säästää muun muassa energiaa ja pesuainetta sekä vähentää hävikkiä.
