Kun Rautavaaran siskokset Irma, Marja ja Leena olivat teini-ikäisiä, heidän levysoittimessa pyörivät Elviksen, Jim Reevesin ja Paul Ankan levyt niin kuin kenen tahansa 1950-luvulla nuoruuttaan eläneen huoneessa.
Tosin tyttöjen makuuhuoneessa levyt soivat lähes viisi vuotta aiemmin kuin muiden suomalaisteinien kodeissa, sillä heidän isänsä Tapio Rautavaara (1915–1979) oli tuonut tyttärilleen valtavan pinon lp-levyjä jo ensimmäiseltä Amerikan kiertueeltaan 1950-luvun lopussa.
Menneinä vuosikymmeninä urheilijana, muusikkona ja elokuvatähtenä suomalaisten sydämistä paikkansa löytäneen reissumiehen aika kuluikin paljon muualla kuin kotona.
Tyttärien muistot isästään ovat hyvin monivivahteiset.
– Hän oli paljon poissa, tietenkin. Isä oli aivan äärettömän kiltti, eikä hän koskaan rankaissut meitä. Se oli aina äidin homma. Ylipäänsä hän ei sekaantunut meidän elämään millään tavalla, kertoo Leena Rautavaara.
Helsingin Oulunkylässä sijainneessa kaksikerroksisessa kodissa levyjä kuunneltiin pääosin yläkerrassa, joka oli kolmen lapsen aluetta. Mutta kun alakerrassa levy laitettiin soimaan, sen saattoi tietää koko naapurusto.
– Sitten kun isä tuli oman uuden levynsä kanssa kotia, se iso levysoitin oli alhaalla olohuoneessa. Hän kuunteli levyä uudelleen ja uudelleen: Sen eri vivahteita ja mitä virheitä tuli tehtyä tai mitä siitä voisi oppia, Leena Rautavaara sanoo.
– Koko talo vain tärisi. Hän kuunteli niin kovaa, Irma Rautavaara-Lehmuskoski jatkaa kertomusta.
Suomalaisen populaarikulttuurin supertähti
Tapio Rautavaaran syntymästä tulee sunnuntaina kuluneeksi sata vuotta. Rautavaara ilmensi suomalaisessa populaarikulttuurissa rehtiä, tavallista suomalaismiestä ei pelkästään yleisön vaan myös tyttärien näkökulmasta.
– Hän on niin olennainen osa suomalaisuutta. Tietysti hän on ollut jo 35 vuotta haudassa, joten kaikki uudet sukupolvet eivät välttämättä tiedä kuka on Rautavaara, Irma Rautavaara-Lehmuskoski toteaa.
Siskokset kuitenkin mainitsevat useita nykysukupolville tuttuja nimiä, joihin he tietävät isänsä tehneen suuren vaikutuksen, kuten Ville Valoon, Ismo Alankoon, Teemu Selänteeseen ja Palefaceen.
– Varsinkin musiikkipuolella Rautavaara pomppaa esiin silloin kun into laulaa englanniksi loppuu ja aletaan kuunnella lauluja, jotka ovat suomeksi, Leena Rautavaara kertoo.
Alunperin Rautavaaran esittämistä kappaleista onkin tehty useita uudelleentulkintoja vuosien saatossa. Mitä mieltä siskokset ovat niistä?
– Ne ovat paljon ohuempia – sanotaan nyt näin nätisti, Leena Rautavaara sanoo.
Perjantaina Irma Rautavaara-Lehmuskoski ja Leena Rautavaara olivat avaamassa isästään kertovaa juhlanäyttelyä Helsingin Olympiastadionin yhteydessä olevassa Urheilumuseossa. Rautavaaran sisarukset perheineen ovat osallistuneet Tapio Rautavaaran koko muusikko-, elokuvatähti- ja urheilijauran kattavan näyttelyn kokoamiseen, missä esillä on muun muassa Villi Pohjola -elokuvassa ollut Tundra-Taunon rooliasu sekä useita soittimia, levyjä ja valokuvia.
Fakta: Tapio Rautavaara
– s. 8.3.1915 – k. 25.9.1979
– Keihäänheiton olympiakultamitalisti (Lontoo 1948)
– Jousiammunnan MM-kultamitalisti (Bryssel 1958)
– Esiintynyt yli 20 elokuvassa, mm. Villi Pohjola, Me tulemme taas, Anna, Tähtisumua, Veteraanin voitto ja Vain sinulle.
– Tunnetuimpia laulamia kappaleita: Reppu ja reissumies, Päivänsäde ja menninkäinen, Sininen uni, Yölinjalla, Isoisän olkihattu ja Juokse sinä humma.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA
Katso video näyttelystä:
