Tänään perjantaina vietetään maailman hukkumisten ehkäisyn päivää. Lasten uimataito, hukkumiskuolemat ja onnettomuuksien läheltä piti -tilanteet ovat olleet mediassa esillä koko kesän hellejakson.
Uutisoinnin yhteydessä annetut neuvot on Seinäjoella otettu tosissaan.
– Nyt näkyy selkeä muutos siinä, että lasten kanssa mennään veteen. Rannaltakin vanhemmat seuraavat aktiivisesti lasten uintia ja ohjaavat uimaan lähellä rantaa. Lasten valvonta on lisääntynyt ja hyvä niin, kertoo rantavalvoja Sanni Porkkala.
Hän vahtii uimareita olevalla Tanelinlammella. Muilla Seinäjoen uimapaikoilla valvojia ei tänä vuonna ole. Kaupunkeja ei velvoiteta hankkimaan valvojia julkisille uimarannoille. Seinäjoella rantavalvojien palkkaamista on haitannut se, ettei koulutettuja valvojia ole saatu. Jos olisi, niitä olisi palkattu myös muille kaupungin rannoille.
Lämpimien kelien alettua varsinkin lapsiperheiden suosiossa olevalla Tanelinlammella on riittänyt vilinää. Porkkalan mukaan läheltä piti -tilanteilta on ainakin valvonnan aikana vältytty.
– Ensisijaisesti uimavalvojien tehtävä on auttaa hukkumistilanteissa ja ennaltaehkäistä muita onnettomuuksia.
Ongelmatilanteisiin valvojat puutuvat tarpeen vaatiessa.
– Laituri on kovassa käytössä ja tarvitsi välillä kunnostamista. Sen erityisempää ei tänä kesänä ole tullut vastaan, Porkkala kertoo.
Uinninvalvojakoulutuksen käynyt Porkkala vahtii uimareita kolmatta kesää. Mitä uimareiden pitäisi ottaa vielä paremmin huomioon?
–Olemme täällä valvomassa ja teemme parhaamme. Vilkkaimpina päivinä rannalla voi olla satoja uimareita. Jokaisen on hyvä tiedostaa, että valvojatkaan eivät havaitse kaikkea. Pidetään huolta toisistamme. Omalla asiallisella käytöksellä takaa myös muiden turvallisuuden.
Tanelinlammella päivystää 1-3 rantavalvojaa kaikkina viikonpäivinä kello 11– 19 elokuun puoleen väliin saakka.
Tunnista, hälytä, auta!
Hukkuvaa voi olla vaikeaa tunnistaa: Hätään joutunut ei räpiköi tai huuda.
Soita 112 ja pyydä apua muilta.
Älä epäröi auttaa.
Kaupunki on tehnyt varotoimia
Seinäjoen kaupungin liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelänkään korviin ei ole kantautunut tietoja uimarantaonnettomuuksista.
–Meille ei ole tullut tietoon ikäviä tapauksia hukkumisiin tai ilkivaltaan liittyen. Se on hieno juttu.
Seinäjoen kaupungin ylläpitämät yleiset uimarannat sijaitsevat Kyrkösjärvellä, Sahalammella ja Tanelinlammella. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan palveluntarjoajan on varmistuttava palvelun asiakasturvallisuudesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo yleisiä uimarantoja säännöllisesti.
Seinäjoella rantojen turvallisuuteen on satsattu monella tavalla. Kaikilta uimapaikoilta löytyy esimerkiksi pelastusrengas, rannan syvyysprofiilin tiedot ja ohjeet hätätilanteita varten.
–Uimaan kannattaa mennä sellaisesta kohdasta, joka sitä varten on osoitettu, Mäkelä muistuttaa.
Uimataito on kansalaistaito
Hyvä uimataito on peruskoulun opetussuunnitelmaan sisältyvä kansalaistaito. Tämä toteutumista edesautetaan kunnissa vaihtelevasti.
Seinäjoella uimataidon opettelua on haluttu vaalia järjestämällä kaikille perusopetuksen 6-10-vuotiaille liikuntapalvelujen uimaopetusta. Liikuntatoimen ja opetustoimen tiivis yhteistyö on Mäkelän mukaan kannattanut.
– Alakouluikäisten uimataito on Seinäjoella yleisesti ottaen hyvä. Neljäsluokkalaisten uimataitotesteissä osaaminen on lähes 100 prosenttia, Mäkelä kertoo.
Virallisen määritelmän mukaan uimataitoinen osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
55 prosenttia kuudesluokkalaisista suomalaisista osaa uida. Vuonna 2016 luku oli 76. Uimataidon heikkeneminen on vakava turvallisuusriski maassa, jossa vesistöt ovat kaikkialla läsnä.
Jos suunnitelma toteutuu, 90 prosenttia peruskoulun päättäneistä on uimataitoisia vuonna 2027. Pysy pinnalla -hankkeen tavoite on opettaa vähintään 10 000 lasta uimaan joka vuosi.
Suomi on Euroopan hukkumistilastoissa kärjessä. 100 000 asukasta kohden hukkui Suomessa 2,1 henkeä vuonna 2021. Tämä on selvästi enemmän kuin monissa muissa EU- ja Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavat kuolleisuusluvut olivat 0,6–1,4 ja Saksassa vain 0,5.
Poliisi: ”Vastuu lapsesta on aina vanhemmalla”
Tänä kesänä on uutisoitu monesta tapauksesta, jossa aikuiset ovat päästäneet lapsensa yksin veteen ja ovat itse jääneet ottamaan rannalle ottamaan aurinkoa tai eivät ole vaivautune rannalle ollenkaan. Ilman valvontaa polskimassa olleita lapsia on hukkunut. Lisäksi poliisin tutkittavaksi on tullut useita vähältä piti -tapauksia.
Pelastuslain mukaan jokaisen on oltava huolellinen onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Poliisi perää vanhempien huolehtimisvastuuta: Pienten ja erityisesti uimataidottomien lasten perään on katsottava herkeämättä. Vaikka uimarannalla olisi valvoja, lasten turvallisuus on aina vanhempien vastuulla.
− Uimarannoilla lapselle on hyvä pukea esimerkiksi kelluntaliivi. Veneellä liikuttaessa lapsilla on aina oltava pelastusliivit, neuvoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton tiedotteessa.
Valvo vedessä
Suomessa hukkui kesäkuussa kahdeksan henkeä. Alkuvuoden aikana vesi koitui Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n mukaan 40 ihmisen kohtaloksi. Vuodessa Suomessa hukkuu noin 140 henkeä.
– Vanhempien on oltava käden mitan päässä lapsista koko ajan. Hyvä perussääntö on, että vedessä leikkivän lapsen on oltava aikuisen ja rantaviivan välissä, neuvoo vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
Valvomattomuus voi olla rikos
Tapaturmaisissa hukkumistapauksissa poliisi suorittaa aina kuolemansyyn tutkinnan. Jos tapaukseen liittyy epäilys esimerkiksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, suoritetaan rikostutkinta. Rikosnimikkeinä voivat olla esimerkiksi heitteillepano ja kuolemantuottamus.
Heitteillepanon tunnusmerkistöön kuuluvat niin avuttomaan tilaan saattaminen kuin jättäminenkin. Toiminta voi olla aktiivista tai passiivista. Passiiviseksi toiminnaksi voidaan joissain tapauksissa lukea esimerkiksi se, ettei valvo lasta uimapaikalla.
Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja opettamaan uimataitoa, mutta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n mukaan Suomessa hukkuu vuosittain noin 140 henkeä. Pääosa hukkuneista on yli 60-vuotiaita. Suomessa jäihin vajoamiset ovat vakava riski erityisesti aikuisille ja ikääntyneille.
