Nollatuntisopimusten kieltoa tavoittelevan kansalaisaloitteen käsittely alkaa tänään torstaina eduskunnassa. Kansalaisaloitteessa lainsäädäntöä halutaan muuttaa siten, että viikottaiseksi työajaksi tulisi vähintään 18 tuntia. Työntekijä voisi tosin halutessaan tehdä myös vähäisempiä tuntimääriä.
Nollatuntisopimus tarkoittaa sopimusta, jossa työn vähimmäismäärää ei ole määritelty. Työaika viikossa voi siis olla nolla tuntia, 40 tuntia tai jotain siltä väliltä.
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen kertoo, että SAK on hyvin pitkälti samaa mieltä kansalaisaloitteen kanssa.
– Nollatuntisopimus on turvaton henkilölle, joka tekee päätoimisesti työtä, eli ei ole opiskelija tai muusta syystä ei halua tehdä keikkatyötä. On vaikea suunnitella elämäänsä, jos ei tiedä onko seuraavan viikon tai kuukauden aikana ollenkaan työtä. Nollatuntisopimus sitoo työhön, mutta ansion varmuus on monissa tapauksissa hyvin epävarma, kertoo Tukiainen.
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Mika Kärkkäisen mukaan nollatuntisopimusten kieltämisellä rajoitettaisiin vapaata sopimista.
– Tässähän halutaan säätää pakollinen työaika meidän työpaikoille eli työnantaja ja työntekijä eivät voisi enää sopia sellaisesta työajasta, joka on heidän tarpeidensa kannalta oikea. Lainsäädännössä pakotettaisiin, että se olisi vähintään 18 tuntia. Tämähän on aika erikoinen tilanne, jos tarvetta on vain 5–10 tunnille viikossa, kuten esimerkiksi palvelualoilla on, Kärkkäinen kertoo.
Tilastokeskus
julkaisi
viime vuoden keväällä tilastoja nollatuntisopimuksista Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus. Tämä on noin neljä prosenttia kaikista palkansaajista. Enemmistö, 57 prosenttia, heistä oli naisia.
Nollatuntisopimuksella työskentelevistä palkansaajista 68 prosenttia oli vuonna 2014 oman ilmoituksensa mukaan osa-aikaisia. Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 32 prosenttia. Ansiotyötä pääasiallisena toimintanaan pitävistä 59 prosenttia haluaisi
lisätunteja.
Suurin osa opiskelijoista ei kaipaa lisää työtunteja, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.
Tilastokeskus kertoo, että yleisimmät ammatit nollatuntisopimuksella työskentelevillä olivat ammattiluokituksen mukaan myyjät, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät sekä palvelutyöntekijät.
EK uskoo harmaan talouden lisääntyvän, SAK ei
Kansalaisaloitteessa mainitaan, että työntekijä voi halutessaan tehdä vähemmän työtunteja kuin 18.
– Perustellusta syystä. Siinähän ei riittäisi työntekijän toive vaan siinä pitäisi olla perusteltu syy. Ihan älytön ajatus, että viime kädessä oikeudessa alettaisiin arvioimaan, että onko ollut perusteltu syy osa-aikatyöhön, Kärkkäinen sanoo.
Aloitteessa lukeekin, että "ilman työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemaa toivomusta, jolle on perusteltu syy, työajan vähimmäistuntimäärää ei voida kuitenkaan sopia pienemmäksi kuin 18 tunniksi viikossa, ellei työ ole luonteeltaan satunnaista."
Kansalaisaloiteen takana olevasta Operaatio Vakiduuni -kampanjasta kuitenkin kerrotaan, että pelkästään työntekijän pelkkä oma tahto riittää, jos työntekijä haluaa tehdä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa.
Kärkkäinen uskoo nollatuntisopimuksen kieltämisen lisäävän harmaata taloutta.
– Tarvetta työelämässä on lyhyemmille työsopimuksille ja jos asetetaan kielto, niin se tarkoittaa, ettei työtä tehdä virallisessa työsuhteessa. Se tehdään työsuhteen ulkopuolella ja maksetaan pimeänä palkkana. Tämä on yksi riski myös. Lainsäätäjä ei voi luoda työtä. Se unohtuu palkansaajapuolelta.
Tukiaisen mielestä harmaan talouden ongelma on aina olemassa.
– Ei se erityisemmin lisäänny, koska sopimusten noudattamatta jättäminen on muutoinkin mahdollista. Ei lisää tai vähennä minun mielestäni, Tukiainen vastaa.
Kärkkäinen huomauttaa vielä, että työsopimuslaissa on jo nyt velvoite, että työnantajan tulee tarjota lisää töitä osa-aikaiselle työntekijälle, jos lisätyötä ilmenee.
– Tämä turvaa pitkälti jo nollatuntilaisten aseman, Kärkkäinen kertoo.
Tukiaisen mukaan taas keikkatyyppinen työ ei poistuisi, vaikka tämä aloite menisikin läpi. Hänen mukaansa tässä haetaan niille vähimmäistyöaikaa, jotka haluaisivat tehdä pidempää päivää.
– Vapaaehtoisuus lyhyempään tuntimäärään on olemassa ja varmasti heitäkin on, Tukiainen sanoo.
Kärkkäinen ei usko kansalaisaloitteen läpimenoon.
– Ei mene läpi. Ei ole mitään mahdollisuuksia. Uskon, että järki voittaa eduskunnassa, Kärkkäinen kertoo.
Tukiainenkin on epäileväinen.
– Kun tietää nykyisen hallituksen suhtautumisen työntekijöiden turvaksi rakennettaviin järjestelmiin, niin aika epätodennäköistä se on. Toivoisin, että kansanedustajat miettisivät asiaa työntekijän turvan näkökulmasta, Tukiainen kertoo.
Kansalaisaloitteesta käydään tänään klo 16 alkaen lähetekeskustelu eduskunnassa. Keskustelusta aloite lähtee eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan käsiteltäväksi.
Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi on allekirjoittanut 62 516 henkilöä.
AKI LAUROKARI / LÄNNEN MEDIA