Alkoholilain uudistuksen myötä ravintoloiden aukioloajat vapautetaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Jatkossa anniskelua saa jatkaa ravintoloissa aamuneljään asti omalla ilmoituksella.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ravintoloiden ei tarvitse enää hakea jatkolupia anniskelun jatkamiselle kello 01.30:n jälkeen.
Yöelämästään tunnetussa Helsingin Kalliossa sijaitsevien ravintoloiden ravintoloitsijat ovat uudistuksesta mielissään.
–Toivon, että saisin pidentää aukioloaikoja mahdollisimman pian, mutta kaikki riippuu vuokranantajasta, toteaa kolmisen vuotta baaria pyörittänyt Ngo Thi Thao.
Pidennetty aukiolo toisi Ngon mukaan enemmän asiakkaita baariin, josta monet nyt siirtyvät puolenyön jälkeen tanssiravintoloihin, jotka ovat myöhempään auki.
Huoneistoja vuokraavilla omistajilla on kuitenkin oikeus rajoittaa omistamiensa huoneistojen käyttöä, vaikka kyse olisi ravintolatoimintaan vuokratuista huoneistoista, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
–Jos baari tai ravintola sijaitsee esimerkiksi asuinrakennuksen kivijalassa, totta kai sen toiminta vaikuttaa muun taloyhtiön toimintaan. Eli jos aukiolo venyy esimerkiksi kaksi tuntia lisää, ja äänet kiinteistöstä kulkeutuvat muualle rakennukseen, siitä voi olla muille haittaa.
Tästä on kokemusta myös hiljattain avatun kalliolaisen kebabravintolan ravintolapäälliköllä Deniz Ahmetilla.
–Saamme pitää ravintolaa auki ainoastaan keskiyöhön, vaikka paikka on 12 aikaan aina ihan täynnä. Mutta taloyhtiö valittaa melusta, ja siitä, että tuolit natisevat lattialla, Ahmet kertoo.
Ahmet toivoisi ravintolaansa myös anniskelulupia, sillä monet ravintolaan tulevat ruokailijat haluaisivat Ahmetin mukaan syömisen yhteydessä myös juotavaa.
–Ensi vuoden puolella haemme aivan varmasti anniskelulupaa ja pyydämme vuokranantajalta mahdollisuutta pitää ravintolaa auki myöhempään.
Kiinteistön omistavilla ravintoloilla on laajat oikeudet
Siinä missä huoneistoa vuokraavalla vuokranantajalla on oikeus rajoittaa kiinteistössään tapahtuvaa toimintaa, tilanne on lähes päinvastainen, jos ravintolan tai baarin omistaa henkilö, joka on myös käyttämänsä kiinteistön osakkeenomistaja.
–Taloyhtiöllä ei ole oikeutta kieltää ravintolaa pitämästä ravintolaa auki. Etenkin, jos huoneiston käyttötarkoitus on toimia liikehuoneistona, oikeudet ovat erittäin laajat, Pynnönen sanoo.
Toki tapauksissa, joissa ravintola tai baari aiheuttaa muille osakkaille ja taloyhtiössä asuville merkittävää haittaa, asiasta voidaan keskustella tai viime kädessä tehdä haltuunotto.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan esimerkiksi silloin, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta, huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle aiheutuu siitä haittaa tai jos huoneistossa vietetään häiritsevää elämää.
Pynnönen kuitenkin muistuttaa, että jokaisella osakkaalla on oikeus käyttää ostamaansa huoneistoa yhtiöjärjestyksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Eli siis siihen tarkoitukseen, johon se on ostohetkellä määritelty.
–Osakkaiden kannattaa siis tarkistaa huoneistojen käyttötarkoitus yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja arvioida sen mukaan mahdolliset haitat, Pynnönen lisää.
Ida Roivainen
