Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pudotti Lännen Median haastattelussa sunnuntaina koulutuspoliittisen uutispommin: hallitus aikoo pääomittaa eli lisärahoittaa korkeakouluja sadoilla miljoonilla euroilla.
Kyse on kokonaan uudesta rahoituksesta, ei hallituksen kärkihankkeenaan jo aiemmin päättämästä 75 miljoonan pääomituksesta, tai ensi vuodelle varatusta valmiudesta pääomittaa yliopistoja kolminkertaisesti (korkeintaan 150 miljoonalla eurolla) niiden hankkimaan yksityiseen pääomaan nähden.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on yksi kolmesta talousviisaasta, jotka valmistelivat hallitukselle ehdotuksen uudesta rahoituksesta. Vihriälä tarkentaa summaa, jolla korkeakouluja talousviisaiden mielestä olisi hyvä pääomittaa.
– Jopa miljardi voisi olla summa, josta pääomituksessa puhutaan. Ehdotonta summaa emme esittäneet, mutta pääomituksen pitää olla vähintään 500 miljoonaa euroa ja mielellään siitä ylöspäin, jotta sillä saadaan toivottu vaikutus aikaan, Vihriälä painottaa Lännen Medialle.
Ajatuksena ei ole pelkästään kerryttää korkeakouluille sijoitustuottoja
Vihriälä korostaa, että ajatuksena ei ole pelkästään kerryttää korkeakouluille sijoitustuottoja, vaan että halutessaan yliopistot voisivat käyttää uudet miljoonat heti tutkimustoiminnan vahvistamiseen.
– Pääomitus on yliopistolle resurssi. Kun yliopisto näkee tarpeen jotakin tutkimusalaa laajentaa, perustaa laboratorion, palkata kotimaisia tai ulkomaisia huippuosaajia tai hankkia laitteita, pääoma antaa mahdollisuuden toimia heti, Vihriälä sanoo.
Grahn-Laasonen kertoi hallituksen odottavan uusia kansainvälisen tason tutkimushankkeita, joiden aloittamisen rahoitus mahdollistaisi. Vihriälän mukaan pääomituksen käyttäminen rahoitusmuotona ohjaa yliopistoja huolellisuuteen.
– Kun rahat ovat yliopistojen pääomaa, ne varmasti harkitsevat huolellisesti, mihin käyttävät rahansa. Yliopistolla on kannustin olla huolellinen, kun rahoja ei ole tarkoitettu juokseviin toimintamenoihin, Vihriälä perustelee ehdotettua rahoitustapaa.
– Leikkaukset ovat heikentäneet luottamusta siihen, että pidämme koulutuksesta ja tutkimuksesta hyvin huolta. Jollakin tavalla ongelmaa pitää hoitaa, ja pääomitus on helpoiten toteutettavissa, eikä se näy julkisen talouden alijäämässä ennen kuin rahoja käytetään, Vihriälä lisää.
Tarkan esityksen korkeakoulujen lisärahoituksesta valmistelee hallituksen nimittämä työryhmä, jota johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hallitus on lisärahoituksen järjestämisen kanssa tosissaan, koska työryhmässä istuu myös valtiovarainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki.
Grahn-Laasonen haluaa antaa ryhmälle työrauhan. Lisärahoituksen satojen miljoonien eurojen mittaluokan lisäksi ministeri kertoi, miten rahoitus on tarkoitus järjestää.
– Koska budjettiraami on Suomessa kireä heikosta talouskasvusta ja kertyneestä velasta johtuen, pääomitus on keino vahvistaa korkeakouluja. Se voidaan tehdä tiukan talousraamin ulkopuolella valtion omaisuutta uudelleen järjestelemällä, eli pistämällä niin sanotusti valtion tase töihin: myymällä valtion omaisuutta ja sijoittamalla yliopistoihin valtion rahaa, Grahn-Laasonen totesi haastattelussa.
Viime keväänä hallitus ilmoitti valmiudestaan laskea omistusosuuksiaan useissa pörssiyhtiöissä. Samassa yhteydessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painotti haluavansa laittaa "valtion taseen paremmin töihin". Rahoitusta valmistelevassa työryhmässä on mukana ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä. Grahn-Laasonen on tehnyt asian valmistelussa yhteistyötä elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeri kehuu Vihriälän, Sixten Korkmanin ja viime maanantaina taloustieteen Nobel-palkinnolla palkitun Bengt Holmströmin tekemää pohjatyötä.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA