Tikittävä aikapommi. Näillä sanoilla Yhdysvaltain presidentti Joe Biden luonnehti Kiinan talouden tilaa aiemmin elokuussa.
Kiinan elokuun talousluvut ovat olleet ennakoitua heikompia. Kuluttajat eivät näytä lähteneen kaupoille odotetunlaisella innolla, sillä vähittäismyynti kasvoi heinäkuussa ennakoitua vaisummin vain 2,5 prosenttia vuodentakaisesta, kertoi Kiinan tilastoviranomainen. Myös teollisuustuotannon kasvu hidastui kesäkuusta. Heinäkuussa kasvua oli 3,7 prosenttia vuodentakaisesta.
Heinäkuussa Kiina vajosi deflaatioon, kun kuluttajahinnat laskivat alle viime vuoden vastaavan ajankohdan.
Kiinan talouskasvu on hidastunut ja sama suunta näyttää lähivuosina jatkuvan, mutta talousromahdukseen STT:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat eivät usko.
Talousvaikeuksien taustalla on sekä suhdanteeseen liittyviä että pidemmän aikavälin rakenteellisia haasteita, summaa Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
– Yksi selittävä tekijä on maailmantalouden yleinen hidastuminen. Erityisesti euroalueen kasvu on hidastunut merkittävästi tänä vuonna, ja se tietysti näkyy Kiinan viennissä.
Kotimaista kysyntää näyttää painavan vielä pandemian jättämä epävarmuus, Kuusisto sanoo.
Rakenteellisella tasolla vaikeuksien taustalla ovat asiantuntijoiden mukaan ylivelkaantuminen etenkin kiinteistösektorilla sekä Kiinan väestönkehitys: väkiluku on kääntynyt laskuun, syntyvyys on alhainen ja väestö vanhenee.
Ennusteen laskemiselle painetta
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit ennusti keväällä Kiinan BKT:n yltävän tänä vuonna kuuden prosentin kasvuun. Varsin hyvää lukua selittää hyvin heikko viime vuosi, jonka päätteeksi Kiina purki koronarajoitukset joulukuussa, kertoo vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.
Bofitin ennusteessa huomioitiin myös Kiinan asettama tavoite kiinteistösektorin syöksyn katkaisemisesta, missä maa ei ole kuitenkaan onnistunut, Kaaresvirta sanoo.
Monia Kiinaa koskevia talousennusteita on kevään jälkeen alennettu, ja painetta siihen on Kaaresvirran mukaan myös Bofitilla.
Danske Bankin tuoreimpien ennusteiden mukaan Kiina ei pääsisi tälle vuodelle asettamaansa viiden prosentin kasvutavoitteeseen, Kuusisto sanoo.
Ensi vuodelle Kiinaan odotetaan eri ennusteissa noin 4–5 prosentin kasvua.
Kymmenen prosentin kasvun vuosiin Kiinassa ei Kaaresvirran mukaan ole enää paluuta.
– Kiinan talouskasvu olisi varmasti ollut hidastuvalla uralla ilman pandemiaakin.
Velkaantunut kiinteistöala
Velkaantuneen kiinteistö- ja rakennussektorin merkitys Kiinan taloudelle on valtava. Alan osuus Kiinan taloudesta on noin 30 prosenttia.
Kiinteistösektoriin liittyy paljon kysymysmerkkejä, sillä riskien läpinäkyvyys on Kiinan taloudessa varsin heikkoa, ja kiinteistösektori on varsin verkottunut muille osa-alueille, Kuusisto sanoo.
Vaikeuksissa olevia suuria kiinteistöyhtiöitä on parikymmentä, sanoo Kaaresvirta. Länsimaisessa mediassa esiin ovat nousseet muun muassa pahasti velkaantuneet Country Garden ja Evergrande, joista jälkimmäinen haki vastikään konkurssisuojaa Yhdysvalloissa.
Väestörakenteen ongelmilla on myös yhteys rakennuskriisiin, Kaaresvirta huomauttaa: uusille asunnoille on vähemmän tarvetta, kun väki vähenee ja muuttoliike maalta kaupunkiin hidastuu.
Väestön vanheneminen tarkoittaa myös, että työntekijöitä on vähemmän ja julkisten palvelujen kysyntä kasvaa. Tähän tarpeeseen vastaaminen tulee Kaaresvirran mukaan olemaan hankalaa, sillä Kiinan taloudessa on Xi Jinpingin aikana tehty vahvaa elvytystä.
Velkaa on otettu Kaaresvirran mukaan paljon etenkin alueellisesti ja paikallisesti.
Kiinan riskit mielessä
Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Sen kasvun hidastuminen hidastaa myös maailmantalouden kasvua, Kaaresvirta sanoo.
Kiina on myös maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja, joten sen hidastuva talouskasvu voi Kaaresvirran mukaan laskea tiettyjen raaka-aineiden kysyntää ja maailmanmarkkinahintoja, mikä heijastuisi Suomeenkin.
Lyhyellä aikavälillä Kiinan talouskasvun hidastuminen tarkoittaa sitä, että maa ei vientimarkkinana vedä siihen tapaan kuin olisi toivottu, Danske Bankin Kuusisto sanoo.
Kiinan osuus Suomen viennistä on noin 5 prosenttia, joten mitään katastrofia Kiinan tilanne ei Kuusiston mukaan suomalaisille aiheuta.
– On se tietysti tärkeä, mutta on kuitenkin monta tärkeämpää vientimarkkinaa.
Varsinkin teollisuuteen ja rakentamiseen suuntautuneet suomalaiset vientiyritykset myös lienevät jo kokeneet pahimman kolhun, sillä globaali teollisuuden suhdanne on ollut alamaissa jo pidemmän aikaa, Kuusisto arvioi.
Hän uskoo suomalaisyritysten joutuvan geopoliittisten jännitteiden kiristyessä ja sanktioriskien kasvaessa pohtimaan monelta kantilta Kiinaan liittyviä riskejä.
– Samaan aikaan Kiina on edelleen aivan valtava markkina. Voi tulla helposti kalliiksi jättäytyä Kiinasta pois.
Pidemmällä aikavälillä Kiinan kilpailijoiksi voi nousta myös muita kasvumarkkinoita.
– Kiinan talous tulee todella pitkään pysymään ehdottomasti isoimpana kehittyvänä taloutena, mutta esimerkiksi Intia tulee kovaa perästä, Kuusisto sanoo.
Työllisyystilanne on mysteeri
Voiko Kiinan kertomiin talouslukuihin ylipäätään luottaa?
Muun muassa Financial Times on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka Kiinan tuottama tilastotieto on dramaattisesti vähentynyt Xi Jinpingin noustua maan johtoon.
Elokuussa Kiina kertoi keskeyttävänsä ikäryhmäkohtaisten työttömyystilastojen julkaisemisen sen jälkeen, kun nuorisotyöttömyys oli noussut ennätyskorkealle 21,3 prosenttiin.
Ainakaan työmarkkinoista Kiina ei tuota luotettavaa tietoa, Kaaresvirta sanoo.
– Sitä ei tiedetä, mikä Kiinan työllisyystilanne tarkalleen on, eikä ole koskaan tiedetty.
Ylipäätään Kiinaan liittyy Kaaresvirran mukaan paljon epävarmuuksia: talousjärjestelmä on monimutkainen, usein läpinäkymätön ja asioita jää piiloon.
– Tällainen ympäristö on myös aika otollinen sille, että voi tulla yllätyksiä. Esimerkiksi rahoitussektorilta voi löytyä kaikenlaista ongelmaa, jonka on mahdollista laukaista isompikin kriisi, Kaaresvirta sanoo.
Kiinalaisviranomaisilla on hänen mukaansa kuitenkin poikkeuksellisen paljon työkaluja hoitaa monenlaisia ongelmia.
Suuri kysymys on hänen mukaansa se, pysyvätkö kiinalaiset tyytyväisinä talouden nuupahtaessa.
– Kommunistisen puolueen legitimiteetti hallita maata on pitkään perustunut siihen, että talouskasvu on nopeaa ja kansa vaurastuu. Pysyykö kansa tyytyväisenä enää, jos tulojen kasvu onkin pysyvästi hitaampaa?
Kiina turvautuu täsmätoimiin
Hidastunut talouskasvu tuo esiin ongelmat, jotka ovat kasautuneet Kiinassa pitkän ajan kuluessa, Kaaresvirta sanoo. Hänen mukaansa Kiina on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmiaan pienillä toimilla, mutta suuremmat uudistukset ovat jääneet puuttumaan.
Kiina haluaisi kansalaistensa käyttävän enemmän rahaa. Valtioneuvosto julkaisi vastikään suunnitelman, jonka tavoite on kannustaa kansalaisia kuluttamaan enemmän muun muassa ajoneuvoihin ja matkailuun.
Kaaresvirran mukaan Kiina ei kuitenkaan saa kulutusta kasvuun ennen kuin aletaan puuttua siihen, että kiinalaisten rahoista suuri osa menee säästöön.
– Pitäisi parantaa julkisia turvaverkkoja, että ihmisten ei tarvitsisi säästää. Voisi luottaa siihen, että julkinen terveydenhuolto toimii, tai jos jää työttömäksi, ei jää tyhjän päälle, Kaaresvirta sanoo.
– Tästäkin on puhuttu iät ja ajat, mutta Kiina ei ole ollut kovin innokas sitä edistämään.
Myös Kiinan nykyinen eläkeikä – miehillä 60, naisilla 50–55 – kuulostaa varsin alhaiselta maalle, joka painii ikääntyvän väestön tuomien ongelmien kanssa.
– Ainakin paperilla olisi yksinkertainen uudistus nostaa eläkeikää tai päättää ainakin siitä, että se alkaa nousta tulevaisuudessa. Mutta ei sitäkään ole saatu aikaiseksi, Kaaresvirta sanoo.
Kuusiston mukaan tehokkain vastalääke Kiinan talouskasvun hidastumiseen olisivat finanssipoliittiset, kokonaiskysyntää elvyttävät toimet, kuten suuret investoinnit vaikkapa infrahankkeisiin. Hän ei kuitenkaan usko Kiinan ryhtyvän massiivisiin investointeihin, sillä se vaatisi velkarahaa, ja hallinto pyrkii samaan aikaan suitsimaan ylivelkaantumista.
Kuusisto uskoo, että Kiinalta nähdään jatkossakin täsmätoimia, kuten koronlaskuja, suoraa lisärahoitusta kiinteistösektorille ja mahdollisesti asuntokaupan ennakkomaksujen madaltamista.
– Uskon, että Kiina pyrkii tekemään juuri riittäviä toimia, että laajempi kriisi vältetään. Nähtäväksi tietysti jää, vältetäänkö se tällaisilla kohdennetuilla täsmätoimilla.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.