OECD:n tuoreiden tilastojen mukaan Suomen talouskasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jäsenmaiden toiseksi nopeinta. BKT kasvoi 0,9 prosenttia eli selvästi OECD-maiden keskiarvoa nopeammin. Yksittäinen vuosineljännes ei vielä ratkaise kaikkea, mutta se kertoo siitä, että suunta on muuttunut.
Saman viestin välittävät myös tuoreimmat talousennusteet. Suomen Pankki kuvaa taloutemme olevan käännekohdassa ja myös valtiovarainministeriö arvioi kasvun vahvistuvan odotettua enemmän. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mistä kasvun ennakoidaan syntyvän. Sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön mukaan kasvua vauhdittavat ennen kaikkea tuotannolliset investoinnit, jotka rakentavat uutta teollisuutta, lisäävät vientiä ja parantavat tuottavuutta. Juuri tällainen kasvu luo kestävää hyvinvointia.
Tätä ei pidä pitää itsestään selvänä takuuna tulevaisuudelle. Kilpailemme joka päivä investoinneista, osaajista ja yritysten sijoittautumisesta. Pääoma liikkuu sinne, missä toimintaympäristö on vakaa, päätöksenteko ennakoitavaa ja usko tulevaisuuteen vahva. Siksi kilpailukykyä ei rakenneta yhdellä päätöksellä, vaan pitkäjänteisellä politiikalla, joka vahvistaa luottamusta vuosi vuodelta.
Esimerkiksi Vaasan seudulla energiateknologiateollisuus investoi ennätysmäisesti ja talouskasvun odotetaan vahvistuvan myös lähes kaikkialla muualla Suomessa seuraavien vuosien aikana.
Vaasassa väkilukukin jatkaa vahvaa kasvuaan, mutta myös väestöltään pienenevillä alueilla on mahdollisuus työpaikkojen ja hyvinvoinnin kasvuun, kun investoinnit lisääntyvät ja tuottavuus paranee. Se muistuttaa siitä, ettei alueen tulevaisuutta ratkaise pelkästään väestökehitys, vaan myös se, millaisia yrityksiä, osaamista ja investointeja alue onnistuu houkuttelemaan.
Juuri siksi poliittisilla päätöksillä on tässä ajassa suuri merkitys. Meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, joiden vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmenten päästä.
Yhä yritysvetoisemman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan lisäksi toinen konkreettinen esimerkki on perintö- ja lahjaveron poistaminen. Pohjalaismaakunnissa, missä etenkin pienet ja keskisuuret yritykset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle ja perheyritykset muodostavat merkittävän osan alueen elinvoimasta, vero voi muodostaa tarpeettoman esteen sukupolvenvaihdoksille. Se sitoo pääomia, lisää epävarmuutta ja voi lykätä investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä juuri silloin, kun niitä eniten tarvitaan. Veron poistaminen olisi vahva viesti siitä, että Suomessa arvostetaan pitkäjänteistä omistajuutta, yrittäjyyttä ja kasvua.
Talouskasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo. Sen todellinen merkitys mitataan siinä, näkyykö se ihmisten arjessa: toimivina palveluina, turvallisuutena ja mahdollisuutena ikääntyä arvokkaasti sekä saada tarvitsemansa hoito oikeaan aikaan.
Juuri siksi THL:n tuore raportti vanhuspalveluista herättää aiheellista huolta. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöresurssien tulisi maassamme olla nykyistä vahvemmat, ja päätöksentekijöiden on pidettävä huoli muun muassa siitä, että kotihoito pystyy tarjoamaan asiakkaille luvatut palvelutunnit. On kunnia-asia huolehtia niistä ihmisistä, jotka ovat rakentaneet tämän maan.
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus rakentuu lopulta samalle perustalle kuin talouskasvukin: pitkäjänteisille päätöksille, vastuulliselle taloudenpidolle ja uskallukselle tehdä ratkaisuja, jotka kantavat myös seuraaville sukupolville. Pohjalaismaakunnilla ja Suomella on monta syytä katsoa positiivisesti tulevaan!