Tulevien 20 vuoden aikana maailma tulee muuttumaan enemmän kuin mitä se on muuttunut viimeisten 200 vuoden aikana. Koen, että emme tarpeeksi hyvin näe, minkälaisia valtavia mahdollisuuksia tämä huima muutos- ja kehitystahti tuo tullessaan kaltaisellemme pienelle ja ketterälle, fiksulle ja osaavalle maalle.
Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla se voima, joka tuo eri sektoreille uusia ratkaisuja ja uusia konsepteja nimenomaan huomiseen maailmaan, jossa työn käsite ja taloudellisen arvonluonnin logiikka tulee poikkeamaan huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet.
Suomen kaltaisella pienellä maalla, jonka kokonaisväestö vastaa noin viidesosaa Meksiko Cityn väestöstä, ei kuitenkaan ole varaa sokeasti turvautua yleisiin kansantalouden teorioihin, vaan meidän on aktiivisesti varmistettava toimintaedellytykset niille toimialoille ja alueille, joilla vienti aidosti vetää ja joilla teollista jalostusarvoa luodaan.
Näitä aloja ja alueita emme ainakaan saa toimillamme tietoisesti heikentää – ”pick the loosers” – kuten nyt valitettavasti liiankin usein tehdään. Olisi vähintäänkin loogista, että valtio ja hallitus erinäisiä ”uudistuksia” eli yleensä säästöjä suunnitellessa edes hetkeksi pysähtyisi, analysoisi ja peilaisi kyseisiä suunnitteilla olevia toimenpiteitä hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta tärkeimpään eli vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin.
Valitettavan usein Suomessa tyydytään prosenttiyksikön kymmenysten kompromissikikkailuun tai sektorikohtaisiin poliittisiin lehmänkauppoihin analysoimatta aidosti päätösten dynaamisia vaikutuksia. Tähän on ehdottomasti saatava muutos niin pienten kuin suurempien päätösten osalta.
Viime viikolla keskustelimme eduskunnassa muun muassa hyvästä lakialoitteesta pikaluottojen korkokattosäännöksen muuttamisesta, ja jälleen kerran kävi ilmi, että maksuhäiriöitä on jo lähemmäs 400 000 henkilöllä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa olennaisesti ihmisen arkielämää.
Itse olin opiskeluajan töissä erään pankin lakiosastolla, ja oli todella surullista nähdä, kuinka pienestä vahingosta yhteiskunnalle kallis ja yksilölle kohtalokas kierre usein alkoi. Mielestäni merkinnät eri veloista tulisi poistaa heti, kun velka on maksettu. Myös tällä olisi erittäin positiivisia taloudellisia dynaamisia vaikutuksia.
Viennistä ja kasvavista markkinoista puheen ollen saamme olla erittäin iloisia ja ylpeitä siitä, että Atrian Nurmon tuotantolaitos on saanut Kiinan viranomaisilta luvan viedä sianlihaa maahan. Tästä oli paljon puhetta, kun vierailimme Kiinassa talousvaliokunnan kanssa alkusyksystä, ja tiedän että todella moni suomalainen on tehnyt pitkän aikaa paljon työltä asian edistämiseksi.
Lopuksi viittaan Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Stefan Damlinin julkisesti toteamaan faktaan liittyen Vaasan keskussairaalaan: ”Keskussairaalalla on merkittävä rooli tässä ekosysteemissä, eikä sen asemaa pidä heikentää, vaan päinvastoin, sitä on vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotusta silmällä pitäen.” Kun maailmanennätysmoottoreita myyvät toimijat puhuvat kasvuodotuksesta, kannattaa pienen maan päättäjien kuunnella.
Joakim Strand
Kirjoittaja on kansanedustaja (r.) Vaasasta.