Suomi saa maanantaina alkaviin yleisurheilun EM-kisoihin Berliiniin ison 42 urheilijan joukkueen. Aiturilegenda Arto Bryggare muistuttaa, että Suomi on kuitenkin jäänyt jälkeen yleisurheilussa eurooppalaisesta kärjestä.
Hänen mukaansa sama ilmiö on tapahtunut Suomessa myös monissa muissa urheilulajeissa kuten jalkapallossa.
– Jalkapallossa suomalaisten kärkipelaajien kyky ja taitotaso on kasvanut, mutta Euroopassa se on parantunut samaan aikaan vielä enemmän. Ero Euroopan huipulle tahtoo tällöin vähän kasvaa, Bryggare sanoo Lännen Medialle.
Yleisurheilun kattojärjestö Suomen Urheiluliitto (SUL) on asettanut Berliinin rajun 3–4 mitalin tavoitteen. Helsingin MM-kisoissa 1983 hopeaa ja Los Angelesissa 1984 olympiapronssia voittanut Bryggare pitää rohkeasta tavoitteenasettelusta.
Jos Suomi haluaa saavuttaa EM-tasolla 3–4 mitalia, se edellyttää Bryggaren mukaan huomattavasti enemmän kovatasoisia ammattivalmentajia.
– Valmentajien palkkaaminen on kaiken A ja O ja sitä kautta syntyy tulosta. Ihannetilanteessa jokaisessa yleisurheilulajissa pitäisi olla ammattivalmentaja ja sitten junioripuoli erikseen. Suomeen tarvitaan yhteensä 50 ammattivalmentajaa, Bryggare ehdottaa.
SUL:n elokuussa eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä sanoo Lännen Medialle, että Bryggaren avaus on oikeansuuntainen. Hänen mukaansa Suomessa suurin osan yleisurheilijoiden valmennuksesta perustuu vapaaehtoistoimintaan.
– Vapaaehtoistyöllä ei voida yksin ratkaista valmentamista enää nykypäivänä eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Se on sukupolvi sukupolvelta vaikeampaa, Mäkelä myöntää.
Tällä hetkellä yleisurheiluseuroissa on palkattua työvoimaa noin 100–110 henkilötyövuotta. Mäkelän mukaan siellä on esimerkiksi toiminnanjohtajia ja valmennuspäälliköitä, jotka valmentavat vain sivutyönään. Päätyönä on seuran toiminnan organisointi.
Tämän lisäksi SUL:llä ja sen jäsenkumppaneilla on noin tusinan verran ammattivalmentajia.
– Asioita ei pidä nähdä yksisilmäisesti. Ammattivalmennus ei ole ainoa yleisurheilua pelastava tekijä. Vapaaehtoiset valmentajat tekevät hienoa työtä huippu-urheilijoiden kanssa, Mäkelä muistuttaa.
Mistä saadaan rahat uusien valmentajien palkkaamiseen?
Bryggare pohtii, voisivatko SUL, urheiluseurat ja kunnat tehdä tiiviimmin yhteistyötä, jolloin valmentajan työkuva olisi laajempi kuin pelkästään muutaman urheilijan ohjaaminen.
Anglosaksisissa maissa on toimiva koulumalli ja Aasiassa satsataan urheiluun rajusti valtion taholta.
– Suomessa huippu-urheilun tukeminen on harrastelua. Valtion budjettirahat ovat pienet ja veikkavoittovaroista riippuvaiset. Jos meillä olisi isompia ja vahvempia kuntia, tilanne olisi parempi, Bryggare sanoo.
Mäkelän mukaan markkinavetoinen raha ei pyöri kovin paljon yleisurheilussa, ja sitä on vaikea kanavoida valmentajille.
– Toivottavasti julkisen sektorin johtamalla urheilujärjestelmällä olisi kyky tukea enemmän lajivalmennusta. Suorat seuratuet ovat hyvä avaus opetusministeriön puolelta. Seurat voivat kasvaessaan itse tehostaa organisaatiotaan, Mäkelä sanoo.
Bryggare arvioi, että Suomi saa EM-kisoista yhden mitalin ja 5–10 pistesijaa. Ainoan mitalin tuo kävelijä Veli-Matti "Aku" Partanen .
– Aku Partanen on toivon mukaan terve ja hurjassa lyönnissä. Hän kävelee voitosta, jos kelit ja tankkaukset osuvat kohdalleen.
Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut järjestetään Berliinissä 6–12. elokuuta.
Juho Mäkelä
