Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tai­dey­lio­pis­ton 35 toi­min­nan vuotta Sei­nä­joel­la

-
Puheenvuoro

Taideyliopiston Seinäjoen-yksikkö juhlii tänä lukuvuonna 35:ttä toimintavuottaan.

Toiminta Seinäjoella alkoi Sibelius-Akatemian Länsi-Suomen koulutuskeskuksena syksyllä 1991.

Vuodesta 2013 alkaen yksikkö on ollut osa Taideyliopistoa, joka on kolmesta eri akatemiasta koostuva, taidealan ylintä koulutusta Suomessa antava yliopisto.

Taideyliopistossa musiikin koulutuksesta vastaa Sibelius-Akatemia, esittävän taiteen koulutuksesta Teatterikorkeakoulu ja visuaalisista taiteista Kuvataideakatemia.

Seinäjoen-yksikkö liikkuu sujuvasti eri taiteenalojen välillä ja toimii osana Avointa kampusta, joka järjestää avointa yliopisto-opetusta, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä Taideyliopiston tutkinto-opiskelijoille yhteistä opetusta.

Laaja-alaisuus ja ketteryys ovat olennainen osa Taideyliopiston toimintaa Seinäjoella.

Yksikön alkutaipaleella keskityttiin lähinnä musiikkialan täydennyskoulutukseen, jota suunnattiin niin musiikinopettajille kuin alalle tähtääville nuorille lahjakkuuksille.

Hanketoiminta alkoi 2000-luvun vaihteessa, aluksi vahvasti musiikkiin pohjautuen, mutta laajentui myöhemmin myös muille taiteenaloille ja taiteellisen asiantuntijuuden pariin.

Taideyliopiston toiminta Seinäjoella on linkittynyt aina vahvasti yhteistyöhön paikallisten verkostojen kanssa. Toimiminen osana monitieteistä ja -taiteista Seinäjoen yliopistokeskusta on avannut väyliä mielenkiintoiseen yhteistyöhön tiedeyliopistojen kanssa.

Kaupungin erilaisten kulttuuritoimijoiden kanssa jaetut toimitilat ovat taas vahvistaneet alueen taide- ja kulttuurikentän tuntemusta.

Ensimmäisessä vaiheessa yksikön toimitilat olivat Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston tilojen yhteydessä vanhassa lääninsairaalassa. Sieltä muutettiin 2000-luvun alkupuolella Rytmikorjaamolle rakentamaan uutta luovan alan toimijoiden yhteisöä.

Nykyään Taideyliopisto toimii yhdessä kaupungin taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa Kalevan Navetan upeissa tiloissa.

Epanet-verkostoon sijoittuvan populaarimusiikin ja sittemmin kulttuurisen musiikintutkimuksen tutkimusprofessuurien myötä maakunnassa on tutkittu muun muassa eteläpohjalaisen rytmimusiikin historiaa, musiikin ja ruoan moniaistista kokemusta ja viimeisimpänä pohjalaismaakuntien siirtolaisuuteen liittyviä musiikkimuistoja.

Kansanmusiikin ja rytmimusiikin maisterikoulutusta Seinäjoella järjestettiin 2000-luvun alussa, ja nyt kaupungissa pyörii kulttuurisen musiikintutkimuksen kandidaattiohjelma.

Minkälaisen jäljen Taideyliopiston Seinäjoen-yksikkö on kaupunkiin ja maakuntaan jättänyt?

Takana on kymmeniä hankkeita, satoja konsertteja ja kursseja, tuhansia koulutettuja eri taiteenalojen harrastajia sekä ammattilaisia ja kymmeniätuhansia kuulijoita ja kokijoita, joita on tavoitettu Taideyliopiston toiminnan kautta.

Laaja-alaisuus ja ketteryys ovat aina olleet olennainen osa Taideyliopiston toimintaa Seinäjoella. Yksikössä on toteutettu ennakkoluulottomasti ja rohkeasti erilaisia hankkeita, joiden pyrkimyksenä on ollut tuoda yliopiston toimintaa esille monenlaisin keinoin.

Tuloksia on ollut esimerkiksi tavarapyörällä ympäri Seinäjokea liikkuva kesäartisti ja kolmen kuukauden taideteemainen pop up -kahvila Seinäjoen keskustassa.

Juhlavuoden aikana Seinäjoen yksikkö järjestää monenlaista ohjelmaa. Toimintaan pääsee tutustumaan seuraavan kerran yhteistyössä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa järjestävän Atso Almilan kapellimestarikurssin päätöskonsertin myötä. Myös marras-joulukuussa tapahtuu, kun Epanet-professori Saijaleena Rantasen ja työryhmän kokoama, siirtolaisuusteemainen pop up -näyttely avautuu Seinäjoen keskustaan. Tule uppoutumaan taiteen ja tutkimuksen maailmaan!

Piia Kleemola-Välimäki
Kirjoittaja oli kirjoitushetkellä koulutuspäällikkö Taideyliopiston Seinäjoen yksikössä. Nyt hän on Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston päällikkö.