Sunnuntaiaamu sai aurinkoisen alun Ilkka-lehdessä olleesta Taide Seinäjoki kirjoituksesta.
Onnea toimialajohtaja Heikki Vierulalle, jonka haastattelussa näkyivät sanat Eteenpäin, Yhdessä, Uutta luoden, Ei periksi antaen, Eikä riidellen! Oli upeaa lukea, miten kulttuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs ja Taidehallin näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen jaksavat panostaa kehittämiseen nykytoiminnan puristuksissakin. Onnea Seinäjoen ja maakunnan asukkaat! Kulttuuri on osa meidän asukkaiden hyvinvointiamme.
Onhan tuo Heikki Vierulan käyttämä sana ”tuleva taidekeskus” kuvataiteiden kannalta tärkeä. Luulen, että siihen saadaan sisältymään myös Seinäjoella paikkaansa odottavien, mittaamattoman arvokkaiden taideteosten paikka. Taidemuseoksi sitä ennen sanottiin. Sopii sen olla myös yksi osa taidekeskusta.
Vahvasti alueemme kuvataiteisiin vaikuttava taiteilija Seppo J. Tanninen kirjoitti kamalan kolumnin Ilkkaan 18.3. Siis kirjoitushan oli hieno, mutta sen loppu hirveä. Tanninen toteaa, että jos meille ei saada taiteen säilytyspaikkaa, niin vaihtoehtoisesti pitää perustaa ”taiteentuhoamislaitos”. Luulenpa, että kirjoitus sisälsi monen maakuntamme taiteilijan hätähuudon.
Seinäjoen Taidemuseoyhdistys ry. pitää omalta osaltaan toivoa yllä. Järjestämme suosittuja taidematkoja muiden kuntien ja kaupunkien taidemuseoihin. Toukokuussa tutustumme Uumajan taidekaupunkiin ja syksyllä menemme taas täydellä linja-autolla Mänttään Gösta Serlachiuksen museoon. Kateeksi käy Mänttää. Onhan meillä Seinäjoellakin ollut suuria sukuja ja merkkihenkilöitä. Mutta kuvataiteiden tukijaa ei ole. Tämän päivän miljonäärit voisivat jättää nimensä historiaan tukemalla taulujen ja veistosten säilymistä sukupolvelta toiselle turvallisessa paikassa.
Vuodesta 1960 lähtien on etsitty paikkaa Seinäjoen Taidemuseolle (nyt siis osaksi taidekeskusta). Esillä ovat olleet mm. Herra Jouppila, Törnävän kartanon piharakennus, Marttilan koulu, Mallaskosken kiinteistö, Maanviljelysseuran talo, Tiklaksen kiinteistö, Luontomuseon tilat. Taideomaisuutemme on jo mittava, ja lisää olisi tulossa jos olisi asianmukaiset tilat. Maakunnan keskuspaikka tarvitsee juuri tätä tässä kulttuurinsa kehitysvaiheessa. Yhdessä suunnitellen. Kuin silloin ennen… esim v. 1961 kaupungissa järjestettiin Taideilta, jossa oli esillä kuvataidetta, nautittiin viulu- ja pianomusiikista, kuultiin nykytaiteen esitelmä ja kirjoittamisen satoa. Taide Seinäjoki on hyvä ajatus! Toivotan menestystä kaikille uuden luomiseen osallistuville!
Hanna Mäkynen
Seinäjoen Taidemuseo ry. puheenjohtaja