Securitaksen entinen turvallisuuspäällikkö ei saa syytteitä tapauksessa, jossa lapsiperhettä suojeltiin kunniaväkivallalta ympärivuorokautisella vartioinnilla.
Poliisi epäili, että mies oli antanut viranomaisille vääriä tietoja, jotta vartiointia jatkettaisiin. Itä-Uudenmaan poliisin esitutkinnassa perhettä kohtaan ei pystytty osoittamaan mitään konkreettista uhkaa ja uhkataso määriteltiin matalaksi.
Erikoissyyttäjä Ritva Salo ja aluesyyttäjä Pauliina Österback antoivat asiassa perjantaina syyttämättäjättämispäätöksen, jossa he arvioivat tilannetta aivan toisin.
Syyttäjien mukaan irakilaistaustaiseen perheeseen kohdistunut kunniaväkivallan uhka oli todellinen. Entisellä turvallisuuspäälliköllä oli heidän mukaansa aito huoli perheeseen kohdistuneesta uhasta ja hän oli halunnut turvata äidin ja lasten elämää.
– Olemme katsoneet, ettei asiassa ole syytteen edellyttämää riittävää näyttöä tahallisesta erehdyttämisestä, vaan vartiointi on ollut viranomaisten harkitsemin tavoin tarpeellista kunniaväkivallan uhan vuoksi. (Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä) Keusote ja Raaseporin kaupunki ovat saaneet Securitas Oy:ltä tilaamansa vartiointipalvelut, joista ne ovat maksaneet, eikä asiassa siten ole näyttöä asianomistajille aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta, syyttäjät kirjoittivat ratkaisussaan.
"Kunniaväkivallan uhkaa ei tunnistettu"
Perheen tilanteesta oli vuosien varrella tehty uhka-arvio sekä Itä-Uudenmaan että Länsi-Uudenmaan poliisissa. Syyttämättäjättämispäätös on niitä koskien osin salattu, mutta siitä ilmenee syyttäjien tyytymättömyys poliisin toimintaan.
– Asiassa on jäänyt selvittämättä, mistä syystä asiakirjoista ja jopa poliisille tehdyistä ilmoituksista selkeästi ilmenevät tilanteet ja perheen taustaan liittyvät seikat on poliisin arvioinnissa sivuutettu -- On mahdollista, ettei selvää kunniaväkivallan uhkaa ole tunnistettu ja siitä syystä uhkatilanne on mahdollisesti arvioitu tosiasiallista matalammaksi, syyttäjät kirjoittavat Itä-Uudenmaan poliisin arviosta.
Länsi-Uudenmaan poliisin uhka-arvio oli syyttäjien näkemyksen mukaan laadittu vahvasti siitä ennakko-olettamasta, että ex-turvallisuuspäällikkö olisi syöttänyt perheen äidille perheen isään liittyviä uhkakuvia.
– Edellä olevassa luodaan poliisin taholta kuva, että äitiin kohdistuvassa kunniaväkivallan uhassa olisi kyse Securitaksen/(epäillyn miehen) luomista uhkakuvista, vaikka esitutkintamateriaalista on selvästi todettavissa, että äiti on tosiasiassa kertonut taustastaan, kunniaväkivallan uhasta ja kokemastaan pelosta samansuuntaisesti eri viranomaisille jo useiden vuosien ajan ennen vartioinnin alkamista.
Syyttäjät toteavat päätöksessään, että puutteidensa takia kummallekaan poliisin uhka-arviolle ei voida juuri antaa merkitystä asiaa arvioidessa.
Konkreettisia seuraamis- ja uhkatilanteita
Syyttäjien mukaan äiti oli vuodesta 2021 lähtien kertonut häneen kohdistuneesta uhasta viranomaisille sekä sosiaalipalvelujen ja turvakotien henkilöstölle ja vartijoille. Äitiin kohdistuneista tilanteista oli tehty myös rikosilmoituksia, mutta useiden sosiaalityöntekijöiden kertoman mukaan poliisin osallistuminen ja innokkuus uhka-asian arviointiin oli syksyn 2021 aikana ollut laimeaa.
Vartijoiden vuororaporttien ja kuulustelukertomusten mukaan perheeseen oli kohdistunut konkreettisia seuraamis- ja uhkatilanteita.
– Toteamme vielä, että kunniaväkivallan uhan todenperäisyyden arvioinnissa ei ole näkemyksemme mukaan merkitystä sillä, että konkreettisia väkivaltatilanteita ei ole tapahtunut vartioinnin aikana. Esitutkinnan perusteella on selvää, että isä on ollut tietoinen vartioinnista, joten konkreettisilta väkivaltatilanteilta välttymisen voidaan katsoa olevan lähinnä seurausta vartioinnin onnistumisesta, syyttäjät kirjoittavat.
Virkarikokset edelleen syyteharkinnassa
Poliisi laski, että turvallisuuspäällikkö oli törkeällä petoksella saanut viranomaiset maksamaan kolme miljoonaa euroa tarpeettomista turvapalveluista. Syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että miehen epäiltiin itse hyötyneen tästä enimmillään runsaat 30 000 euroa tulospalkkion muodossa. Syyttäjien mukaan asiassa ei saatu mitään näyttöä siitä, että mies olisi saanut menettelystä oikeudetonta taloudellista hyötyä itselleen.
Samassa kokonaisuudessa Keusoten ja Raaseporin kaupungin viranhaltijoita on tutkittu virkarikoksista. Tältä osin syyteharkinta on edelleen kesken.
Poliisi on epäillyt sosiaaliviranomaisten ylittäneen toimivaltuutensa, kun he päättivät näin kalliin palvelun myöntämisestä. Suurten kustannusten vuoksi asiassa olisi poliisin mukaan tullut käyttää hankintamenettelyä.