Syyt­tä­jä vaati syy­te­tyil­le enim­mil­lään kym­me­nen vuoden met­säs­tys­kiel­to­ja Suomen laa­jim­mas­sa met­säs­tys­ri­kos­ko­ko­nai­suu­des­sa

Syyttäjät nostivat marraskuussa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteet 31:tä ihmistä vastaan. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti
Syyttäjät nostivat marraskuussa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteet 31:tä ihmistä vastaan. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti

Pohjois-Savon laajassa salametsästysjutussa alkoi tänään oikeudenkäynti. Syyttäjät nostivat marraskuussa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteet 31:tä ihmistä vastaan. Useita ihmisiä syytetään muun muassa törkeistä metsästysrikoksista.

Epäillyissä rikoksissa on kyse rauhoitettujen eläinten, kuten ahman, suden tai ilveksen tappamisesta. Syytteen mukaan syytetyt metsästivät eläimiä Lapinlahdella yli kymmenellä eri kerralla vuosina 2020–2022.

Poliisi kertoi aiemmin, että yksi epäiltyjen tappamista eläimistä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin pannoittama, Unnaksi nimetty naarassusi. Tapettuja eläimiä oli muun muassa nyljetty ja haudattu sekä eläimen ruhoa oli käytetty haaskana, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan syytetyt ovat metsästäneet myös ei-rauhoitettuja eläimiä metsästyslaissa kielletyin tavoin. Yksi syytetyistä metsästi syyttäjän mukaan mäyrää piilottamalla rotanmyrkkyä jauhelihaan ja viemällä myrkytettyjä lihapullia luontoon. Syyttäjän mukaan rikoksella aiheutettiin vaaraa lukuisille eläimille. Rusakkoa ja kettua syytetyt metsästivät käyttäen apunaan aseeseen kiinnitettyä valoa tai autojen valoa, syytteessä sanotaan.

Syytetyt ovat syytteen mukaan myös tappaneet ja yrittäneet tappaa eri lintuja ampumalla. Kaksi syytettyä ampui keväällä pienoiskiväärillä 2019 seitsemän laulujoutsenta, syytteessä sanotaan. Toinen miehistä ampui syyttäjän mukaan lisäksi vuosina 2020–2022 kolmea laulujoutsenta, kaksi kanahaukkaa ja yhden valkoposkihanhen.

Syyttäjä: Koirat rikoksentekovälineitä

Syytetyille vaaditaan eripituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia. Syyttäjän rangaistusvaatimuksiin on vaikuttanut se, että iso osa syytetyistä on edistänyt rikostensa selvittämistä. Jotkut syytetyt kiistävät syytteensä, koska heidän mukaansa he ovat esimerkiksi luulleet osallistuneensa luvalliseen ilveksen pyyntiin.

Kaikille syytetyille vaaditaan metsästyskieltoa, sillä syyttäjän mukaan he ovat osoittaneet ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Pisimmillään vaaditut metsästyskiellot ovat kymmenen vuotta.

Syytettyjen vaaditaan menettävän valtiolle rikoksentekovälineenä toistakymmentä asetta tai maksamaan niiden arvon. Syyttäjä pitää rikoksentekovälineinä myös neljää syytettyjen metsästyskoiraa. Koiria ei vaadita menetettäväksi, mutta syyttäjä vaatii, että syytettyjen on maksettava koirien arvo valtiolle. Koirien arvo vaihtelee 2 500 eurosta yli 6 000 euroon.

Lisäksi syyttäjä vaatii, että syytetyt maksavat tappamiensa eläinten arvon valtiolle. Esimerkiksi ahman arvo oli syytteen mukaan enimmillään 16 500 euroa, suden enintään 9 100 euroa ja ilveksen 2 100 euroa.

Taustalla tyytymättömyys ja jännitys

Poliisi on kuvannut tapausta Suomen laajimmaksi metsästysrikoskokonaisuudeksi. Esitutkinnan mukaan salametsästys oli selkeästi johdettua.

– Lukuisat metsästystapahtumat ovat olleet suunniteltuja ja selkeästi johdettuja. Osallistujilla on ollut tietty rooli, jonka mukaan on toimittu yhteisten sääntöjen ja sopimusten mukaan, sanoi viime vuoden maaliskuussa tiedotustilaisuudessa Tomi Lautanen, joka oli toinen jutun tutkinnanjohtajista.

Poliisi kertoi, että epäillyt ovat noin 30–75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia miehiä. Esitutkinnan yhteydessä epäillyiltä otettiin väliaikaisesti haltuun noin 250 ampuma-asetta.

Toinen jutun tutkinnanjohtaja Tiina Borg kertoi tiedotustilaisuudessa, että tutkittava kokonaisuus alkoi avautua poliisille maaliskuun 2023 lopulla ensimmäisten kiinniottojen jälkeen.

– Sitä mukaa kun lisää tietoa saatiin, tehtiin lukuisia kiinniottoja, etsintöjä, takavarikkoja ja kuulusteluja. Eli mitä enemmän salametsästystä tutkittiin, sitä enemmän tutkittavaa ilmeni.

Tutkinnassa takavarikoitiin Borgin mukaan kokonaisia ruhoja ja suurpetojen osia, kuten kalloja ja nahkoja. "Muistoksi" epäillyt olivat ottaneet myös lintujen jalkoja, Borg sanoi.

Poliisin mukaan epäillyt ovat olleet tyytymättömiä nykyiseen petopolitiikkaan ja viranomaistoimintaan. Epäillyt ovat kertoneent tärkeimmiksi motiiveikseen kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden.

Motiivina on rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan ollut myös jännitys. Hän luki tiedotustilaisuudessa ääneen epäiltyjen kuulustelussa antamia vastauksia.

– On myönnettävä myös, että tietyllä tavalla laiton susien metsästys viehättää myös jännityksen ja jonkinlaisen metsästysvietin takia, yksi epäillyistä oli sanonut.

.

Ilmoita asiavirheestä