Helsingin käräjäoikeudessa luettiin maanantaina syytteet Suomenlahdella joulupäivänä tapahtuneista kaapelirikoista.
Cookinsaarille rekisteröidyn Eagle S -tankkerin epäillään raahanneen ankkuriaan merenpohjassa tuntien ajan ja noin 90 kilometrin matkan katkaisten viisi merikaapelia.
Ankkurin putoaminen mereen johtui syyttäjän mukaan sen varmistusten pettämisestä. Ankkurin ylhäällä pysymisen varmistavat laitteet olivat syyttäjän mukaan kulumisen ja pitkään jatkuneen kunnossapidon laiminlyönnin takia huonokuntoisia ja osin rikkonaisia. Puutteet olivat silmämääräisestikin helposti havaittavissa, sanoi Krista Mannerhovi, yksi jutun kolmesta syyttäjästä.
Ankkurin putoamisen takia aluksen nopeus hidastui ja moottorin kierrosluku laski syyttäjän mukaan merkittävästi, mutta alus jatkoi kulkuaan.
– Vastaajat ovat jättäneet vauhdin ja moottorin kierrosluvun laskemisen syyt selvittämättä, vaikka niiden johtuminen alukseen vaikuttaneesta ulkoisesta voimasta on ollut ilmeistä, Mannerhovi sanoi.
Merenpohjaa laahannut ankkuri vahingoitti syyttäjän mukaan ensin noin kello 12.26 Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelia. Suomen viranomaiset tiedustelivat noin kolmen tunnin päästä kello 15.20 aluksen ankkureiden sijaintia. Perämiehet kertoivat tällöin totuudenvastaisesti, että molemmat ankkurit ovat ylhäällä ja varmistettuina, syyttäjä sanoi.
Alus jatkoi matkaansa ja kello 18.04–18.44 se vahingoitti syyttäjän mukaan vielä neljää merikaapelia. Ankkuriketju nostettiin ylös vasta Suomen viranomaisten kehotuksesta noin kello 18.50. Noston yhteydessä ankkuri irtosi ketjusta. Ankkuri löytyi esitutkinnassa merenpohjasta.
"Riski välitön ja jatkuva"
Syyttäjä vaatii Eagle S:n kapteenille ja kahdelle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Syyttäjän mukaan syytetyt aiheuttivat vakavan vaaran energiahuollolle.
– Kaapelien vaurioittamisen seuraukset ovat ilmenneet Suomessa, jossa toimivat kaapeleiden omistajat eivät ole voineet käyttää niitä Suomesta ja Suomeen tapahtuvaan sähkön ja tietoliikenteen välittämiseen, syyttäjä Mannerhovi sanoi.
Rikkoutuneiden sähkönsiirto- ja tietoliikennekaapelien omistajille on syyttäjän mukaan aiheutunut ainakin 60 miljoonan euron korjauskulut.
Syyttäjän mukaan kapteeni laiminlöi huolehtia kapteenin ehdottomista velvollisuuksista ja erityisesti siitä, että ankkurilaitteisto on asianmukaisessa kunnossa. Perämiesten taas olisi syyttäjän mukaan pitänyt huolehtia siitä, että aluksen nopeuden hidastuminen selvitetään ja ankkurin sijainnista erikseen kysyttäessä varmistaudutaan.
Syyttäjä katsoo, että syytetyt olivat tietoisia ankkurin vioista ja puutteista. Täten heidän on syyttäjän mukaan täytynyt pitää varmana tai ainakin varsin todennäköisenä, että ankkuri putoaa.
– Riski ankkurin putoamisesta ja sen aiheuttamista vahingoista on ollut välitön ja jatkuva koko ajan laivan ollessa kulussa, Mannerhovi sanoi.
Puolustukset kritisoivat sabotaasiväitteitä
Syytetyt kiistävät Suomen tuomiovallan asiassa, sillä kaapelit katkesivat Suomen aluevesien ulkopuolella. Syyttäjät kuitenkin katsovat, että asia voidaan käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa, sillä epäiltyjen rikoksen seuraukset ilmenivät Suomessa.
Syytetyt kritisoivat "vahvasti sabotaasinäkökulmasta lähtenyttä" esitutkintaa. Kaikkien kolmen mukaan kyse oli merionnettomuudesta, ei tahallisesta rikoksesta.
Kapteeni Davit Vadatchkoriaa edustava varatuomari Tommi Heinonen sanoi, että ankkurin raahaaminen aluksen perässä on nimenomaan osoitus vahingosta. Aluksen huonokuntoisuus ei hänen mukaansa ollut kapteenin tiedossa. Hän sanoi, että alus oli puoli vuotta aiemmin ollut huollossa kuivatelakalla, missä se hyväksyttiin aluksen luokan mukaisesti.
Heinonen sanoi, että suomalaisviranomaisen kysely siitä, oliko aluksen ankkuri ylhäällä, tuli samanaikaisesti toisellekin alukselle. Tästä syystä kysymystä saatettiin hänen mukaansa pitää rutiinitiedusteluna, eikä ankkurin sijaintia lähdetty erikseen tarkistamaan.
Heinonen kyseenalaisti viranomaisten toimintaa tilanteessa. Hänen mukaansa viranomaisten olisi pitänyt reagoida Estlink 2 -kaapelin vahingoittumiseen välittömästi ja pysäyttää alus. Näin ei hänen mukaansa toimittu, koska viranomaiset epäilivät tahallista sabotaasia.
Perämiesten puolustukset sanoivat muun muassa, että aluksen vauhdin hidastumista pidettiin ensin moottorivikana eikä ankkurin raahautumista osattu pitää mahdollisena vaihtoehtona.
Osa Venäjän varjolaivastoa
Eagle S oli lähtenyt Venäjän Ust-Lugan eli Laukaansuun satamasta ja oli matkalla Egyptin Port Saidiin. Lastina sillä oli polttoainetta. Alus poistui Suomen aluevesiltä sen jälkeen kun sitä koskeva takavarikko purettiin 28. helmikuuta.
Eagle S:n on epäilty kuuluvan Venäjän varjolaivastoon. Venäjän varjolaivastolla tarkoitetaan öljyä ja kaasua kuljettavia tankkereita, joilla Venäjä on pystynyt kiertämään sille asetettuja ulkomaankaupan pakotteita. Sekä alusten omistussuhteet että niiden vakuutukset ovat olleet epäselviä.
