Rauhanomainen kansannousu Syyrian presidenttiä kohtaan muuttui laajamittaiseksi sisällissodaksi. Konfliktissa on kuollut yli 350 000 ihmistä, siinä on tuhoutunut lukuisia kaupunkeja ja se on vetänyt mukaansa muita maita.
Tänä keväänä Syyrian sisällissota on kestänyt seitsemän vuotta. Viime viikolla sattuneen kemiallisen iskun vuoksi tilanne on jännittyneempi kuin koskaan.
Yhdysvallat ja sen liittolaiset pohtivat sotilaallisia vastatoimia, koska ne epäilevät iskusta Venäjän tukemaa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa.
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja puolestaan on varoittanut, että länsimaiden ohjusisku Syyrian hallintoa vastaan voisi johtaa entistä laajempaan sotaan sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen suoraan yhteenottoon.
Miten tähän on tultu?
Alkujaan rauhanomaiseksi kansannousuksi tarkoitettu mielenilmaus presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan on muuttunut monimutkaiseksi valtataisteluksi, jossa useiden ryhmittymien ja valtioiden omat intressit riitelevät keskenään.
Eri osapuolia on syytetty muun muassa Syyrian uskonnollisten ryhmien välisen vihan lietsomisesta ja siitä, että sunnimuslimien enemmistöä on kannustettu asettumaan presidenttiä tukevaa shiia-alaviittien vähemmistöä vastaan.
Näiden kireiden jakolinjojen vuoksi molemmat sisällissodan osapuolet ovat syyllistyneet julmuuksiin. Samalla ne ovat avanneet väylän myös ääriliikkeiden kuten Isisin ja Al-Qaidan nousulle.
Vaikka terroria aiheuttanut jihadistijärjestö Isis on saatu nyt pääosin kukistettua, sodan inhimilliselle kärsimykselle ei näy loppua. Päinvastoin, ulkovaltojen kuten Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin ja Iranin osallisuus konfliktissa näyttää mutkistavan tilannetta entisestään.
Kaikki alkoi maaliskuussa 2011, kun Arabikeväänä tunnettu protestiaalto levisi myös Syyriaan.
Maansa korkeaan työttömyyteen, korruptioon ja poliittisen vapauden puutteeseen tyytymätön kansa nousi presidentti Bashar al-Assadin ja häntä edeltäneen Hafez al-Assadin vuosia kestänyttä itsehallintoa vastaan.
Al-Assadille ja tämän turvallisuusjoukoille mielenilmaus ei sopinut, vaan he vastasivat siihen tulituksella. Toukokuussa 2011 armeija lähetti panssarivaunut pääkaupungin Damaskoksen esikaupunkeihin sekä Homsin ja Daraan kaupunkeihin.
Lopulta kansannousu eskaloitui aseelliseksi yhteenotoksi, jossa Assadin riveistä loikanneet upseerit muodostivat Vapaan Syyrian armeijan FSA:n taistelemaan al-Assadia vastaan.
Samalla Yhdysvallat ja EU asettivat pakotteita Syyrian hallitukselle, ja Arabiliitto jäädytti Syyrian jäsenyyden. Kiina ja Venäjä puolestaan torjuivat YK:n turvallisuusneuvostossa al-Assadin hallinnon vastaisen päätöslauselmaehdotuksen.
Taisteluiden jatkuessa yhä useampi osapuoli on sotkeutunut mukaan konfliktiin ja tehnyt siitä monimutkaisen sodan, jossa kaikki taistelevat kaikkia vastaan.
Tällä hetkellä presidentti al-Assadin hallinnon tärkeimpiä tukijoita ovat BBC:n mukaan Venäjä ja Iran, kun taas Yhdysvallat, Turkki ja Saudi-Arabia tukevat kapinallisia.
Venäjä – jolla oli jo ennen konfliktia sotilastukikohtia Syyriassa – lanseerasi vuonna 2015 ilmakampanjan osoittaakseen tukensa al-Assadin hallintoa kohtaan. Venäjän tuki on vaikuttanut merkittävästi siihen, että sota on kääntymässä Assadin eduksi.
Venäjän armeija on ilmoittanut, että se tekee iskuja ainoastaan terroristeja kohtaan, mutta aktivistit sanovat, että Venäjä tappaa säännöllisesti maltillisia kapinallisia ja siviilejä.
Iran puolestaan on lähettänyt satoja sotilaita ja käyttänyt miljardeja dollareita auttaakseen al-Assadin hallintoa.
Syyrian armeijan rinnalla ovat taistelleet myös tuhannet Iranin kouluttamat ja rahoittamat shiiamuslimitaistelijat. Suurin osa heistä kuuluu Libanonin Hizbollah-järjestöön, mutta taistelijoita on osallistunut myös Irakista, Afganistanista ja Jemenistä.
Sen sijaan Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja muut länsimaat ovat osoittaneet tukensa Syyrian maltillisille kapinallisille.
Länsimaista koostuva kansainvälinen koalitio on myös tehnyt ilmaiskuja Isisin tukikohtiin vuodesta 2014 saakka ja auttanut kurdeista ja arabeista koostuvaa ryhmittymää ottamaan haltuun jihadistien valloittamia alueita.
Turkki puolestaan on tukenut Syyrian kapinallisia lähinnä siksi, että se voisi eristää Syyrian vapautusarmeijassa FSA:ta hallitsevia kurdisotilaita, joita se pitää Turkissa vaikuttavien kurdikapinallisten liittolaisina.
Turkille Syyrian kurdit ovat yhtä kuin terroristit ja Kurdistanin työväenpuolue PKK, jonka Turkki, samoin kuin EU ja Yhdysvallatkin, luokittelee terrorijärjestöksi.
Syyrian konfliktin aikana Turkkiin on myös tullut miljoonia pakolaisia, ja kurdit ovat vahvistaneet asemaansa maassa. Tästä syystä Turkki haluaa luoda maiden rajalle turvavyöhykkeen, tuhota kurdijoukot ja nähdä al-Assadin kaatuvan.
Saudi-Arabia, jonka intressit puolestaan ovat iranilaisten vastustamisessa, on niin ikään aseistanut ja rahoittanut Syyrian kapinallisia valitakseen puolensa sodassa.
Israel sen sijaan on ollut niin huolissaan iranilaisten aseellisesta tuesta Hizbollah-järjestölle Syyriassa, että se on tehnyt ilmaiskuja estääkseen aseiden lähettämisen.
Vuosia kestäneessä konfliktissa Syyrian hallitus on saanut haltuunsa maan suurimmat kaupungit, mutta iso osa Syyriasta on edelleen kapinallisjoukkojen ja kurdijohtoisen FSA:n hallussa.
Vielä vuoteen 2017 saakka Raqqan kaupunki oli terrorisjärjestö Isisin kalifaatin pääkaupunki, mutta tällä hetkellä järjestö on menettänyt valtaansa ja hallitsee enää pieniä alueita eri puolilla Syyriaa.
Maaliskuuhun 2018 mennessä konfliktissa on kuollut 353?900 ihmistä, joista 106?000 on siviileitä, kertoo Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.
Lukuun ei kuulu ne 56 000 ihmistä, joiden sanotaan kadonneen ja oletetaan kuolleen. Järjestön mukaan on arvioitu, että noin 100 000:aa uhria ei ole ollenkaan dokumentoitu. Sodan uhriluvut myös vaihtelevat lähteestä riippuen.
Unicefin raportin mukaan sota on aiheuttanut satojentuhansien kuolonuhrien lisäksi vammoja 1,5 miljoonalle ihmiselle. Ainakin 6,1 miljoonaa syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa maan sisällä ja 5,6 miljoonaa on paennut ulkomaille.
YK:n arvion mukaan 13,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna jonkinasteista humanitaarista apua Syyriassa.
Sodan eri osapuolet ovat pahentaneet ongelmia kieltämällä avustusjärjestöiltä pääsyn monille apua tarvitseville alueille. Melkein 3 miljoonaa ihmistä asuu saarretuilla tai vaikeasti tavoitettavilla alueilla Syyriassa.
Ida Roivainen