Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista voi edetä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Valiokunta ei torstaisessa lausunnossaan vaadi muutoksia hallituksen esitykseen.
Valiokunta äänesti asiasta tuloksella 10–7. Äänestäminen on poikkeuksellista, sillä yleensä valiokunta pyrkii tulkitsemaan perustuslakia yksimielisesti.
Jatkossa hedelmöityshoidoista yksityisessä terveydenhuollossa saisi jälleen Kela-korvauksia. Taustalla pitäisi olla lääkärin toteamaa hedelmättömyyttä.
Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä esitys syrjii naispareja, joiden lapsettomuus ei johdu hedelmättömyydestä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin näki, etteivät perustuslain turvaama yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto estä lain säätämistä normaalisti.
Esitys sai suurta huomiota ennen joulua, sillä hallitus olisi halunnut sen voimaan jo vuoden alusta. Krista Kiurun (sd.) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin halusi selvittää esityksen perustuslaillisuutta. Tuoreen lausunnon jälkeen asia voi jälleen edetä sote-valiokunnassa.
Sairausperusteisuus ei mielivaltaista
Hallitus perustelee rajausta sillä, että Kela-korvauksia maksetaan yleensä sairauden perusteella, tässä tapauksessa hedelmättömyyden. Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä perustelu on mahdollinen.
Valiokunnan mukaan korvattavuuden liittäminen sairausperusteisuuteen ei ole mielivaltaista eivätkä erot muodostu kohtuuttomiksi.
Myös naispareilla ja yksin lasta toivovilla on mahdollisuus korvaukseen, jos heillä on sairausperusteinen syy.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoo STT:lle, että enemmistöratkaisu perustui sekä valiokunnan vakiintuneeseen tulkintalinjaan että asiantuntijalausuntojen tukeen.
– Valiokunnan ratkaisun perusteella sairaus on objektiivinen peruste, jolla Kela-korvauksia hedelmöityshoitoihin voidaan maksaa ja ne voidaan rajata nimenomaan tällä sairausperusteella. Näin on muissakin sairausvakuutuslain nojalla maksettavissa Kela-korvauksissa, Vestman sanoo.
– Sen sijaan vähemmistön kanta ei näytä perustuvan valiokunnan vakiintuneeseen tulkintalinjaan eikä näytä saavan tukea muistakaan oikeuslähteistä.
Eriävä mielipide kuudelta
Kuusi kansanedustajaa SDP:stä, vihreistä ja vasemmistoliitosta jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Heidän mielestään tehdylle rajaukselle ei esitetä perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta hyväksyttäviä perusteita.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitataan valiokunnan näkemyksiin vuosilta 2002 ja 2006. Tuolloin valiokunta hyväksyi hedelmöityshoitoihin liittyen erottelua osin seksuaalisen suuntautumisen perusteella viitaten muun muassa yhteiskunnan arvovalintoihin.
– Vuonna 2025 käsiteltävää lausuntoa ei voida perustella vuonna 2006 vallinneilla yhteiskunnallisilla arvoilla, sanoo SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard tiedotteessa.
Gebhardin mielestä lausunnossa olisi pitänyt huomioida tällä välin tapahtuneet muutokset oikeustilassa. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat nykyään mahdollisia.
Vihreiden Fatim Diarra puhuu tiedotteessa myös arvovalinnoista.
– Suomessa, jossa syntyvyys on laskussa, meidän on pyrittävä mahdollistamaan jokaisen toivoma lapsiluku riippumatta seksuaalisuudesta, Diarra muun muassa sanoo.
Asiantuntijoilta erilaisia näkemyksiä
Valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat eivät olleet yksimielisiä. Esimerkiksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin ja professori Tuomas Ojasen mielestä esitystä olisi pitänyt muuttaa, ennen kuin siitä voisi säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Professori Veli-Pekka Viljanen puolestaan piti normaalijärjestystä mahdollisena.
