Pääkirjoitus

Synkkä kes­ki­viik­ko

Anne Laurila
Anne Laurila
Kuva: Jarno Pellinen

Viime keskiviikko oli synkkä päivä toimitalossamme. Kaleva Median muutosneuvottelujen tuloksena 22 rakasta työtoveria sai potkut konsernin yksiköissä Vaasassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Neuvottelut eivät koskeneet toimittajia, mutta kylläkin kaikkia muita lehdentekijöitä, esimerkiksi mediamyyjiä, media-assistentteja, taittajia ja maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen lukijatilausten kanssa työskenteleviä. Joillekin tarjottiin suuren konsernimme vapaita työpaikkoja Etelä-Pohjanmaalta.

Suurin osa lähtijöistä jää ilman työtä.

Erottaminen on aina järkytys, shokki.

Inhimillistä on, että lähtöpassit saanut kokee katkeruutta. Moni on antanut elämästään vuosikymmeniä työnantajalle, joustanut ja venynyt monin tavoin, ollut käytettävissä. Tässäkö on kiitos?

Sekin on inhimillistä, että lopputilin saanut etsii syytä itsestään. Mitä minä tein, että näin kävi? Jokainen käsittelee tunteita omalla tavallaan, ja se ottaa aikansa. Massairtisanomisissa syy ei ole yleensä työntekijässä itsessään tai hänen tavassaan tehdä töitä.

Irtisanottua saattaa hävettääkin, vaikka ei ole mitään syytä. YT:t ovat karmea, mutta yleinen osa tämän päivän työelämää.

Vaasassakin käydään tai on juuri käyty useilla työpaikoilla muutosneuvottelut.

Potkut eivät järkytä ainoastaan ne saanutta. Koko työyhteisö kärsii. Pakka menee aivan sekaisin.

Lähtevä työtoveri jättää ison aukon. Kuka nyt tekee hänen työnsä? Kuka tietää tai huolehtii tästä ja tuosta asiasta?

Vuosikymmeniä talossa olleet ovat keränneet tärkeää, hiljaista tietoa, jota ei ole aikaa siirtää kenellekään.

Moni työkaveri menettää myös päivittäisen kontaktin hyvään ystävään. Vuosien aikana on seurattu pomojen vaihtumista, juhlittu ja sittemmin muisteltu eläkkeelle lähteneitä, helpotettu työstressiä höpöttelemällä ja yhdessä nauraen. On seurattu lasten kasvamiset, opiskelemaan pääsemiset, häät ja muut perhetapahtumat.

Asiakaspalvelu on päättynyt toimitalossamme Hietasaarenkatu 19:ssä. Sekin on YT:iden seuraus.

Muistan, kun nuorena tyttönä tulin silloiseen Pohjalaiseen kulttuuritoimituksen avustajaksi. Lehtitalon asiakaspalvelutiskillä oli töissä kolme naista, ja usein infotiskille oli jonoa. Sittemmin naisia oli kaksi, lopulta vain yksi.

Korona-aikana asiakaspalvelukin siirtyi etätöihin, ja ovet pantiin lukkoon. Jo jonkin aikaa palvelutiskille on päässyt vain, jos on varannut ajan ennakkoon netissä.

Nyt ovet eivät aukene enää ollenkaan. Lehtitalon asiakkaita palvellaan ainoastaan puhelimessa tai verkkosivuilla. Käytännössä siis asiakkaat hoitavat monet asiat netissä itse, risti-ilmoitusten laatimisesta lähtien.

Tämäkin on nykyaikaa, mutta iäkkäiden asiakkaiden puolesta surettaa silti.

Vaasa-lehti ilmestyy tänään keskiviikkona 29.10.2025 viimeisen kerran sellaisena kuin me sen loimme vuonna 2021, kun suuressa lehtiuudistuksessa Vaasan kaupunkilehti Ikkuna muuttui Vaasaksi.

Nimen lisäksi muuttuivat lehden rakenne, ulkoasu ja mainospaikat. Juttujen sisältö muuttui aiempaa paikallisemmaksi.

Ensi viikosta lähtien Vaasa-lehti näyttää siltä kuin on Kaleva Median, uuden kustantajamme eli omistajamme, tyylin mukaista. Mutta sen lupaan, että sisältö pysyy yhtä paikallisena kuin tähänkin asti.