Syyskuun 14. päivä se rysähti kertalaakista kaikkien tietoisuuteen: Koko Älvsbytalon tehdas suljetaan Kauhajoella ja kaikki 30 työntekijää irtisanotaan. Uutinen oli lamauttava.
Alan konkurssiuutiset ja talotehtaan tilauskirja olivat jo antaneet viitteitä tulevasta. Silti kukaan työntekijöistä ei aavistanut työnantajan uutisia, kun he saivat kutsun tiedotustilaisuuteen.
– Odotimme lomautuksia ja irtisanomisia. Koko tehtaan sulkeminen tuli yllätyksenä. Hyvä silti, että se kerrottiin heti ja kaunistelematta, 17 vuotta talotehtaalla työskennellyt Reijo Mäki kertoo.
Harri Takasen mukaan työt on aikaisemmin saatu hiljaisina aikoina riittämään tekemällä lyhennettyä työviikkoa tai muilla järjestelyillä.
– Olimme kaikki siinä ajatuksessa, että työskentelemme täällä eläkeikään asti. Nyt työnantajalla ei ollut enää vaihtoehtoja, hän sanoo.
Mäki ja Takanen sekä heidän kollegansa Mika Mäki-Turja ovat "liki kuusikymppisten kerhoa", eli ikänsä vuoksi hankalassa asemassa työmarkkinoilla. Nyt he kertovat tunnelmistaan ja suunnitelmistaan, kun tehtaan loppu häämöttää.
Osalla jo uusi työpaikka tiedossa
Älvsbyhus-konserni jatkaa Ruotsissa ja Norjassa, mutta sielläkin työntekijöitä on lomautettu ja irtisanottu. Samaan aikaan Kauhajoen tehtaan työntekijät pohtivat, kuka sammuttaa valot 22. joulukuuta, jolloin he ovat viimeistä päivää töissä. Todennäköisesti se on Takanen, joka on toiminut vuosikausia pääluottamusmiehenä.
– Emme ole katkeria. Rakennusfirmoja on mennyt nurin jo vaikka kuinka monta. Tälle tilanteelle ei mahda mitään, hän toteaa.
Suurta myllerrystä on sulateltu talotehtaalla syksyn ajan. Yksissä tuumin on rakennettu viimeistä taloa ja tehty luopumistyötä. Mäki-Turjalle ja Takaselle ehti tulla lähes 20 vuotta täyteen Älvsbytalolla. He ovat työskennelleet tehtaalla siitä asti, kun yritys laajensi Kauhajoelle vuonna 2005.
– Vähän on ollut alakuloinen tunnelma. Valopilkkuna on ollut se, että osa porukasta on saanut uusia töitä. Nuoremmilla kavereilla on asuntovelkoja ja pieniä lapsia, niin se helpottaa, kun heillä on jo töitä tiedossa, Takanen kertoo.
Kolmikon mukaan työporukasta on lähtenyt alkusyksyn uutispommin jälkeen muutamia eläkkeelle ja uusi työpaikka on tiedossa kourallisella tehtaan työntekijöistä. Valtaosalla tulevaisuus on avoin.
– Yli viisikymppisten on vaikea saada töitä, vaikka työhaluja on. Alan tilanne on niin heikko tällä hetkellä. Toivottavasti rannikon isot tehdashankkeet lähtisivät liikkeelle. Ne toisivat alueelle paljon työpaikkoja, he pohtivat.
"Hyvä työpaikka"
Kehnosta lopusta huolimatta työnantaja saa tekijöiltä kehuja. Moitteen sijaa ei ole.
– Tämä on ollut hyvä työpaikka ja täällä on tehty hyvää työtä. Palkka on aina tullut ajallaan, työ on ollut säännöllistä päivätyötä sisätiloissa, ja mikä tärkeintä, meillä on ollut tosi hyvä porukka. Kyllä täällä olisi pidempäänkin viihtynyt, he sanovat.
Mäki-Turja vitsailee hänen ja Takasen nähneen talotehtaan kaksi vuosikymmentä: ensimmäisen ja viimeisen. Tänä aikana on ollut hurjaa nousukiitoa, mutta myös alamäkiä.
– Parhaimmillaan täällä on ollut lähes 70 työntekijää ja tilauskanta oli alussa 1 600 taloa. Parhaina aikoina tehtiin 13 taloa viikossa, hän muistelee.
Koska tehtaan kohtalosta kerrottiin varhain syksyllä, työntekijöillä on ollut aikaa katsella uutta suuntaa. Kiire ei sinänsä ole, sillä palkkaa he saavat kesäkuun loppuun asti ilman työvelvoitetta.
Talotehtaan johto on korostanut, että Kauhajoen tehdas suljetaan toistaiseksi. On siis mahdollista, että tuotanto alkaa jonain päivänä uudestaan. Takanen, Mäki-Turja ja Mäki uskovat, että niin voi käydäkin, vaikka se ei kovin realistiselta käänteeltä tunnukaan.
– Tätä on korostettu meille, ja uskon, että se on mahdollista. Kuitenkin myös Ruotsi on vaipunut taantumaan ja siellä tuotannon pitäisi pyöriä täysillä, ennen kuin täällä aloitettaisiin uudestaan, Mäki toteaa.
– Useita vuosia tässä menee joka tapauksessa. Ala lähtee nousuun sitten, kun maailmalla asiat muuttuvat ja taloustilanne paranee, Takanen jatkaa.
Työuraa jäljellä useita vuosia
Talotehtaan työntekijöillä on monenlaisia koulutustaustoja, sillä Älvsbytalo on erikseen kouluttanut työntekijänsä. Mäki esimerkiksi on konepuuseppä, Mäki-Turja sähköasentaja ja Takanen ajoneuvoasentaja. Heistä jokainen on tehnyt monenlaista työuransa aikana rakennustöiden lisäksi, joten osaamista löytyy lvi-töistä trukin ja jakeluauton kuljettamiseen sekä varasto- ja myyntitöihin.
Kolmikolla on vuosia työuraa jäljellä. Kokemusta ja näkemystä riittää, ja ennen kaikkea halua. He haluaisivat jatkaa rakennusalan töissä, jos niitä suinkin löytyy. Joitakin työhakemuksia on jo lähtenyt matkaan.
– Heti menen töihin, kun töitä löytyy. Reissutyötkään eivät ole poissuljettuja, Mäki toteaa.
Alanvaihto tuntuu jokaisen mielestä kaukaiselta vaihtoehdolta.
– Vaihtoehdot ovat vähissä, jos alan vaihtamista ajattelee. Nyt nautitaan hetken vapauden tunteesta ja katsotaan sitten, mitä tuleman pitää, Takanen tuumii.
Ei valoa tunnelin päässä
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo sen suoraan ja kaunistelematta: Tunnelin päässä ei ole näkyvissä juurikaan valoa.
– Rakennusluvissa ja työmaiden aloituksissa ollaan historiallisen matalalla tasolla. Siitä ei valitettavasti päästä mihinkään, että tuotannon lasku tulee vielä kiihtymään ja jatkumaan pitkään, hän arvioi.
Asuntorakentamisen romahdus koskee koko Suomea. Konkurssiuutisia tullaan Vihmon mukaan näkemään jatkossakin, niin voimakkaasti volyymit laskevat. Vihmo arvioi, että asuntotuotannossa jäädään ensi vuonna todennäköisesti yhtä huonolle tasolle kuin tänä vuonna.
– Se tarkoittaa, että asuntotuotanto lähtee nousuun vasta vuonna 2025 ja tarjonta lisääntyy kunnolla vasta 2027.
Rakennusalalla työttömyys roihahtaa Vihmon mukaan helposti yli yleisen työttömyyden. Hän kertoo, että yritysten näkemykset työvoiman tarpeesta putoavat nousukautta edeltäneelle tasolle. Samaa näyttää rakentamisen volyymin perusteella tehty työllisyysennuste.
Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan ennakoi, että lomautusten määrä nousee finanssikriisin tasolle vuoden lopussa, ja lomautukset voivat muuttua työttömyydeksi.
– Nousukauden tuotanto ja hyvä työllisyyskehitys sulavat pois. Näyttää siltä, että työllisyydessä tulee olemaan todella vaikeaa ensi vuoden loppupuoliskolle asti.
Rakennusala on ottanut niin paljon iskua ja pitkään, ettei tilanne oikene kovin nopeasti. Vihmon mukaan alalla on suuri huoli siitä, meneekö jotain rikki pysyvästi: Miten käy työvoiman saannin, osaamisen, rahoituksen ja tuotannon?
– Tätä toimialaa tarvitaan kaikessa yhteiskunnan pyörittämisessä ja talouskasvussa, joten yhteiskunnan kannalta on hankalaa, jos jotain menee isommin rikki. Meillä on paljon ulkomaisia työntekijöitä, jotka eivät jää tänne odottelemaan. Myös se mietityttää, päätyvätkö yritykset sellaiseen kuntoon tässä rytinässä, etteivät ne saa enää rahaa pankeilta.
Hallituksen päätöksiin ruutia
Joitakin positiivisia asioita on ilmassa, kuten korko-odotukset: korkojen odotetaan kääntyvän ensi vuonna laskuun, mikä rauhoittaa tilannetta sijoittajien ja kuluttajien osalta.
– Vielä tälle talvelle, eikä ensi vuoden alkupuoliskolle ole kuitenkaan näkyvissä muutosta. Eikä voi ajatella niin, että homma rokkaa taas, kun korot laskevat. Se on merkittävä käänne, mutta alan toipumista hidastaa moni asia, Vihmo sanoo.
Rakennuskustannusten nousu on taittunut, mikä on toinen positiivinen asia. Materiaalien hinnoissa on havaittavissa osin jopa laskua.
– Suurta pudotusta rakennuskustannuksiin ei kuitenkaan odoteta, eli kustannukset jäänevät toistaiseksi korkealle tasolle, kun vertaa aikaan ennen hintojen nousua, Vihmo jatkaa.
Hallituksen päätöksiin tarvittaisiin Vihmon mukaan lisää ruutia. Hän kehuu hallitusta fiksuista ratkaisuista, kuten varainsiirtoveron keventämisestä ja rakentamislain korjaussarjasta. Tilanne on kuitenkin niin paha, että lisää toimia tarvittaisiin.
– Finanssikriisin aikaan tehtiin reippaita ja rohkeita päätöksiä uudistuotannon lisäämiseen. Samanlaista tarvittaisiin nyt. Uudisasuntopuolelle tarvittaisiin valtion takausta tai vastaavaa, Vihmo esittää.
