Sveitsiläiset osaavat yllättää. Juuri kun oli totuttu siihen, että ulkomaalaisvastaista lainsäädäntöä kiristetään kansanäänestys toisensa perästä, päättivät sveitsiläiset vetää sunnuntain kansanäänestyksessä jarrua.
Nyt äänestettiin siitä, tulisiko Sveitsin lainsäädäntöön pykälä, jolla tiettyihin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin maasta automaattisesti.
Oikeistopopulistisen Sveitsin kansanpuolueen (SVP) masinoimassa kansanäänestyksessä otettiin kantaa siihen, kuinka pienet rikkeet olisivat syy karkotukseen. Lakialoitteessa oli niistä pitkä lista. Eikä kyse ollut pelkästään sellaisista raskaista rikoksista kuten ryöstö, murha tai raiskaus, vaan myös verraten mitättömistä rikkeistä kuten ylinopeus, tappelu tai näpistys.
Vielä syksyllä gallupit viestittivät, että aloite menee suurella marginaalilla läpi. Kölnin uudenvuoden tapahtumat näyttivät vain vahvistavan ulkomaalaisvastaisia mielialoja alppimaassa.
Sunnuntain tulos oli yllätys useimmille: lähes 59 äänestäjistä oli sitä mieltä, että ulkomaalaislakien kiristämiselle ei ole tarvetta. Äänestysprosentti oli 63,4 prosenttia, mikä on hyvä luku kansanäänestyksessä.
Asetelma oli sinällään tuttu Sveitsin äänestyksissä: SVP vastaan muut. Tällä kertaa lakialoitteen vastustus oli kuitenkin erityisen laajaa. Lähes koko mediakenttä, kymmenet lakiasiantuntijat ja laaja ruohonjuuritason liike ilmoittivat, että nyt mennään liian pitkälle. Karkotusautomatiikka olisi Sveitsin allekirjoittamien ihmisoikeussopimusten vastainen.
Aloitteen vastustajatkin syyllistyivät ylilyönteihin. Tien varsille ja junavaunuihin ilmestyi julisteita, joissa Sveitsin ristilippu oli muutettu hakaristiksi. Aloitteen vastustajien mielestä karkotusautomatiikka muistuttaa natsien toimia.
Vähän miedommin ilmaistuna tämä olisi tarkoittanut sitä, että sveitsiläisillä olisi erilainen lainsäädäntö kuin maassa asuvilla ulkomaalaisilla. Karkotusuhka olisi koskenut myös niin sanottuja secondoja eli Sveitsissä syntyneitä ulkomaalaisperheiden lapsia, joilla ei ole Sveitsin kansalaisuutta.
Edellisen kerran sveitsiläiset äänestivät ulkomaalaisten asemasta helmikuussa 2014. Mainittu "aloite massamuuttoliikkeen rajoittamiseksi" meni EU:n suuttumukseksi läpi. Sen pohjalta Sveitsi ottaa uudelleen käyttöön muuttokiintiöt eri ulkomaalaisryhmille. EU ja Sveitsi solmivat vuonna 2002 sopimuksen työvoiman vapaasta liikkuvuudesta, mutta se korvattiin kansanäänestyksen myötä kiintiöillä.
SEPPO YLÖNEN / LÄNNEN MEDIA