Eduskunnan täysistuntosalissa on useita patsaita. Yksi niistä esittää naista, joka pitää lasta sylissään.
Patsaan nimi on Tulevaisuus, ja sen tarkoitus on muistuttaa kansanedustajia siitä, että päätöksiä tehdessämme meidän tulee aina pitää tulevaisuus mielessä, yli sukupolvien.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä tulevaisuusselonteko, joka sisältää strategisen tilannekuvan sekä skenaarioita vuoteen 2045 asti.
Se osoittaa selvästi, että elämme keskellä murrosta, jossa vihreä siirtymä, globaali kaupankäynti ja toimiva infrastruktuuri ovat ratkaisevassa asemassa.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan ovat muuttuneet konkreettisiksi kehityskuluiksi monella tasolla.
Energiajärjestelmämme puhdistuvat, mutta samalla riippuvuutemme teknologiasta kasvaa. Viimeistään tänä keväänä olemme nähneet, että energia ei ole vain ilmastokysymys, vaan myös turvallisuus-, kilpailukyky- ja investointikysymys.
Suomessa, jossa teollisuus sähköistyy nopeasti, tämä on ennen kaikkea mahdollisuus. Tämä pätee varsinkin meidän kotiseudullamme, jossa yritykset tällä alalla investoivat aktiivisesti. Viimeksi tällä viikolla Wärtsilä kertoi uudesta, 90 miljoonan euron investoinnista, muiden viime vuosina tehtyjen suurien investointien lisäksi.
Olemme riippuvaisia viennistä. Suomen talous on pieni ja vahvasti sidoksissa globaaliin markkinaan.
Tulevaisuusselonteko kuvaa maailmaa, jossa geopoliittiset jännitteet, markkinablokit ja epävarmuus yleistyvät. Tämä tarkoittaa meille sekä riskejä että uusia markkinoita. Se, joka johtaa vihreän teknologian kehitystä, johtaa myös vientiä. Olemme oikealla tiellä.
Suomi on monessa suhteessa saari, ja meillä tulee olla toimiva logistiikka ja infrastruktuuri.
Jotta voimme viedä tuotteitamme maailmalle, tarvitsemme toimivia satamia, sähköverkkoja, kuljetuksia sekä digitaalista infrastruktuuria. Kun kauppa muuttuu, myös kuljetusketjujen on oltava kestäviä.
Infrastruktuuri ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi Suomen toimintakykyyn epävarmassa maailmassa. Pohjanmaalla teemme määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työtä parempien kuljetusketjujen eteen.
Suurien rakennemuutoksien keskellä meidän ei saa unohtaa yksilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työllisyys kääntyy vähitellen kasvuun, mutta työttömyys pysyy lähivuosina korkeana. Keskiviikkona julkaistut työttömyysluvut Pohjanmaalla ovat oikeansuuntaisia, mutta nuorten työttömyys harmittaa.
Työttömien työnhakijoiden määrä on yhä satojatuhansia, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Työttömyyttä on aktiivisesti torjuttava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
On hienoa, että hallitus haluaa helpottaa opiskelua työttömyysetuudella. Ehdotuksen mukaan yli 25-vuotiaat voisivat osallistua avoimen korkeakoulun opintoihin menettämättä oikeuttaan työttömyysturvaan, ja samalla byrokratia kevenisi huomattavasti.
Tämä antaa työttömille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja parantaa mahdollisuuksiaan työllistyä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa osaaminen vanhenee nopeasti, ja jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää taitojaan, myös työttömänä.
Koulutus ei ole irtiotto työelämästä, vaan tie takaisin siihen.
Kouluvuosi päättyy virallisesti lauantaina. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille ja kouluvuoden suorittaneille!
Koulunpäättäjäisten yhteydessä raikaa myös Suvivirsi. Minulle Suvivirsi on merkki siitä, että nyt alkaa kesä. Mielestäni se kuuluu koulunpäättäjäisjuhliin ja tulee kuulua tulevaisuudessakin.