Kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvottelut käynnistyivät nopeasti pääministeri Juha Sipilän johdolla. Porvaripuolueiden hallituspohja ei ollut yllätys, vaikka moni Keskustan konkarikansanedustaja kertoi toivovansa SDP mukaan hallitukseen. Vuosikymmenten aikana Keskustan ja SDP yhteistyöllä on saatu aikaan monia kansalaisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta parantavia uudistuksia mm. työeläke-, kansanterveys- ja peruskoulu-uudistukset.
Hallituksella on todella mittava haaste saada Suomen hiipuva talous nousuun. Suomi on velkaantunut vuodesta 2008, jolloin pääministerinä oli Matti Vanhanen. Velkaa on otettu vuosittain 7 - 10 miljardia ja nyt Suomen valtiolla on velkaa tätä kirjoittaessani yli 97 miljardia ja jokaisella minuutilla lisävelkaa tulee 10 000 euroa. Jokainen Suomessa syntyvä lapsi saa valtiolta lahjaksi 274 euron äitiyspakkauksen ja yli 17 000 euroa valtionvelkaa.
Hallitusohjelmassa on hyvää panostaminen biotalouteen. Tarkoituksena on lisätä puunkäyttöä, josta hyvänä esimerkkinä on Äänekosken biosellutehdas ja hyvää on myös lisätä kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä ja parantaa 500 milj. eurolla elintarviketasetta. Myös koko eduskunnan yhteinen tavoite on purkaa vuosien varrella syntynyttä mittavaa viranomaisten sääntelyä. Ei ole mitään järkeä, että viranomaiset voivat valittaa toistensa päätöksistä tai että monet rakennushankkeet viivästyvät valituskierrosten johdosta.
Hallitusohjelman heikkous on sen epäoikeudenmukaisuus. On selvää, että Suomen kansantaloutta pitää sopeuttaa, joka tarkoittaa myös leikkauksia, tähän sitoutuivat eduskuntavaaleissa kaikki puolueet. Kuitenkin hallitusohjelmassa moni leikkaus kohdistuu lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja työttömiin. Parhaiten hallitusohjelma kohtelee hyvätuloisia, jotka eivät saa tulonsiirtoja. Heidän osalleen tulee ainoastaan mönkijän, rekisteröidyn veneen tai moottoripyörän käyttömaksu, jos sellaisen omistaa. Hallitus antaa talousarvioesityksensä elokuussa ja eduskunta aloittaa talousarvion käsittelyn syyskuussa. Lopullisesti se hyväksytään joulukuussa.
Viime valtuusto hyväksyi Seinäjoki Areenan laajennushankkeen lähes yksimielisesti. Vuonna 2000 valmistunut Areena on vuosien varrella täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Olin rakentamispäätöksen aikaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja hankkeen alussa sitä kohtaan oli runsaasti vastustusta. Kuitenkin hyvällä valmistelulla ja yhteistyökumppaneiden mukaantulolla, joista suurin oli Nurmon kunnan miljoonan markan osuus, oli ratkaiseva merkitys kun valtuusto päätti rakentamisesta. Areenan rakentaminen käynnisti myös koko jokirannan rakentamisen. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja rakentaa myös tarvittava laajennusosa.
Harry Wallin
Kansanedustaja