Junioripelaajien mielestä suurin osa rasismista jalkapallossa tulee katsomosta. Aihe ei ole kuitenkaan heidän arjessaan aivan yhtä paljon esillä kuin EM-kisojen kaltaisella huipputasolla, josta uutisoitiin rasismiin liittyen viikontakaisen finaaliottelun jälkeen.
Finaali päättyi rangaistuspotkukilpailuun, jonka laukaisijoina epäonnistuneet nuoret Englannin pelaajat nousivat nopeasti monien kannattajien syntipukeiksi.
– Jos maahanmuuttajataustaisilla pelaajilla menee hyvin, niin sanotaan, että hän on yksi meistä. Jos taas vedetään ohi maalista, niin aletaan heti valittaa. Valitaan, kuka on meidän ja kuka ei, HJK:n B-juniorijoukkueessa pelaava
Lauantaina huipentuneessa junioripelaajien suurtapahtumassa Helsinki Cupissa mukana ollut Karimi kertoo, ettei ole kokenut itse rasismia jalkapallokentällä viime aikoina. Aiemmin hän on saanut huutelua osakseen.
Loukkauksissa on viitattu esimerkiksi siihen, että hänen tai muiden huutelua osakseen saaneiden paikka olisi muualla kuin Suomessa. Suurin osa on tullut hänen mukaansa juuri katsomon puolelta.
– Eniten sitä tulee pelikentän laidalta, sillä pelaajat kyllä ymmärtävät toisiaan. Oli meilläkin tuossa parin pelaajan kanssa jotain ongelmaa, mutta kun pelaamme yhdessä, niin ymmärrämme toisiamme, Karimi kertoo.
Palloliitto tilastoi rasismia sisältäneiden tapausten määrää vuosittain. Vuonna 2020 oli yhteensä 24 raporttia rasistiseen käytökseen liittyen, joista 15 tapauksessa edettiin kurinpitomenettelyyn. Lisäksi Palloliiton kurinpitoon tuli muuta kautta seitsemän tapausta, joista raporttia ei ollut tehty. Luvut ovat Haaran mukaan pysyneet kutakuinkin samalla tasolla jo vuosia.
Raportit ovat vain osa totuutta, ja todellisuudessa iso osa jalkapallokentillä todistetusta rasismista ei päädy Palloliiton tietoon. Palloliiton kurinpitotoimet koskevat niin ikään vain pelaajia ja muita joukkuetoiminnassa mukana olevia henkilöitä.
– Kurinpitoon päätyvät selvät tapaukset. Sanoisin niin, että jokainen tapaus on liikaa, mutta pitkäjänteisellä työllä yritämme madaltaa kynnystä, jolla rasismiin puututaan, Haara kertoo.
Rasisminvastainen työ on Haaran mukaan integroitu erotuomarien, seurajohtajien, otteludelegaattien ja valmentajien koulutuksiin. Sekä seuroja että tuomareita on ohjeistettu puuttumaan kentällä tapahtuviin tapauksiin – ja myös kannattajien käytökseen.
Helsinki Cupissa erotuomareina toimineiden
Palloliiton kurinpitotapauksissa rasismista rangaistaan niin ikään peli- tai toimitsijakielloilla, mutta myös mahdollisuus sakkoihin on olemassa.
– On hyvä, että on yhteiset pelisäännöt, sillä se tekee työn tuomarille todella helpoksi. Jos kohtaa rasismia kentällä, niin kaikki tietävät, mikä on sanktio, Kulmala kertoo.
Pillin mukaan rasistisia loukkauksia tulee kentällä vastaan noin kerran kaudessa. Toisaalta rasismi voi näkyä myös epäsuorasti tavoissa, joilla erotuomareiden päätöksiin suhtaudutaan.
– En ole törmännyt rasistiseen huuteluun hiljattain, joskin välillä tuntuu, että väärillä asioilla on vaikutusta siihen, kuinka vakavasti peliin kuuluviin rikkeisiin suhtaudutaan, Pilli kertoo.
Erotuomareilla on valtuudet puuttua katsojien toimintaan, mikäli sen koetaan olevan rasistista. Vuonna 2018 sittemmin kolmesti vuoden erotuomariksi valittu
Ifeoman mukaan juniorijalkapallossa katsomosta kuuluvaan huuteluun ei ole vielä vastaavia määriteltyjä toimintamalleja. Sellaisille olisi tarvetta, sillä junioritasolla erotuomarit ovat itsekin nuoria, ja he tuomaroivat kentän ja katsomon tapahtumia yksin.
– Se on vaikea tilanne, jonka ratkomista pitäisi varmasti miettiä. En tiedä, mitä itse olisin tehnyt 17-vuotiaana, jos joku olisi sikaillut katsomosta.
Toiseuden tunne ei ole epätavallinen kokemus, kertovat FC Viikinkien B-juniorit
Välillä kyse on suorista puheista, mutta paikoitellen kyse voi olla myös vain katseista tai muista tavoista käyttäytyä.
– Valmentajien pitäisi tehdä asialle aina jotain. Jos sinulla ei ole hyvä olla seurassa, ehkä et myöskään pelaa niin hyvin kuin voisit, Güngörmez kertoo.
Güngörmez ja Hamza eivät kuitenkaan koe ilmapiirin olevan huono oma joukkueessaan. Toisaalta haastateltujen pelaajien vastauksissa kävi myös ilmi, että rasismista ei juurikaan keskustella valmentajien ja pelaajien kesken.
Vuonna 2018 Palloliitto teetti opetusministeriön kanssa hankkeen nimeltä ”Kotouttamisen edistäminen seuratoiminnassa”. Hankkeessa keskityttiin uudenlaisten maahanmuuttajien kotouttamista edistävien toimintamallien kehittämiseen yhteensä 14 seuran kesken, ja sen yhteydessä syntyi viidellä kielellä julkaistu seuratoimintaopas.
Toimia on siis tehty. Onko edistystä nähtävissä?
Haara myöntää, että ongelmia on vielä merkittävä määrä, ja asia tulee korjata paljon jalkapalloa syvemmällä tasolla. Hänen mukaansa monikulttuurisuuden arvo ymmärretään seuratasolla, mutta haasteita on edelleen puolin ja toisin, kun ymmärrystä toisten kielelle tai kulttuurille ei löydy.
Haara kertoo olevansa optimistinen sen suhteen, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.
– Näillä alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia, lapset ja nuoret kasvavat hyvin yhteen. Samalla jokainen tapaus on otettava huomioon, ja on pidettävä tiukkaa nollatoleranssia, Haara kertoo.
Sakari Hällfors. teksti
