Eduskunnan kesätauko on ohi, ja istuntokausi lähti tiistaina käyntiin vauhdilla. Kesän aikana on ehtinyt tapahtua paljon, niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Näin kansallisella tasolla voidaan todeta, että rasismi ja rasismin vastainen keskustelu on saanut suurta näkyvyyttä mediassa. Tämä näkyi myös keskiviikon täysistunnossa, kun käsittelyssä oli valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Minulle on erittäin tärkeä, että tämä keskustelu käydään, edustanhan itse vähemmistöpuoluetta.
Nykyinen hallitus on jo tässä vaiheessa ottanut enemmän kantaa rasismiin kuin viime hallitus, ja näen, että se on paljon kiitos RKP:n. Perjantain äänestys näytti myös, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Tältä pohjalta on hyvä lähteä toteuttamaan hallitusohjelmaa, joka maaseudun näkökulmasta on hyvin positiivinen.
Paikallisella tasolla susiongelma on jälleen tullut esille kesän aikana. Lukuiset susihavainnot ja hyökkäykset ovat taas muistuttaneet meitä suden vaarasta.
Yksi viimeisimmistä asioista, joista edellinen eduskunta äänesti viime keväänä, oli muutos metsästyslain 41. pykälään. Pykälä käsittelee petoeläinten kaatamiseen liittyvää poikkeuslupakäytäntöä.
Tekemämme muutoksen tarkoituksena oli edesauttaa lain tulkintaa siten että poikkeuslupia myönnettäisiin kevyemmin perustein kuin mitä laki on aikaisemmin sallinut. Samassa yhteydessä eduskunta myös äänesti, että susihybridien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi pitää löytyä toimenpiteitä.
Lakimuutos astui voimaan noin ensimmäinen elokuuta, eli noin kuukausi sitten. Seuraamme, miten lakimuutos vaikuttaa uusiin poikkeuslupapäätöksiin, ja jos vaikutus ei ole toivottu, ryhdymme uusiin lainsäädäntötoimiin. Uusi hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut jatkamaan jo aloitettua työtä suden kannallishoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi, edellisen eduskunnan päätöksen mukaisesti.
Järkevämmän susipolitiikan kehittäminen on jatkuvasti asialistallani, ja näen, että myös tällä hallituksella on vahva tahto ratkaista susiongelmat.
Myös EU:n tasolla näyttää olevan havaittavissa asennemuutos, jossa halutaan siirtyä kohti järkevämpää petoeläinpolitiikkaa.
Alkuviikosta EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoitti lehdistötiedotteessa, että ”Susilaumojen runsas esiintyminen joillakin Euroopan alueilla on muodostunut todelliseksi vaaraksi karjalle ja ehkä myös ihmisille. Kehotan paikallisia ja kansallisia viranomaisia ryhtymään tarvittaessa toimiin. Nykyinen EU:n lainsäädäntö mahdollistaa jo tämän.”
Komissio on tämän myötä käynnistänyt uuden tutkimuksen, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja susikannan lisääntymisestä. Komissio kehottaa, ja haluan itse myös kehottaa kaikkia, niin paikallisia yhteisöjä, viranomaisia, tutkijoita, kuin myös kansalaisia, toimittamaan 22. syyskuuta mennessä ajantasaisia tietoja susikannasta ja sen vaikutuksista alueellamme.
Kerätyn tiedon perusteella komissio päättää ehdotuksesta, jolla muutetaan tarvittaessa suden suojeluasemaa EU:ssa sekä päivitetään EU-lainsäädäntöä.
Eli nyt on mahdollisuus suoraan vaikuttaa muutokseen myös EU-tasolla.
Edistystä on siis tapahtunut, mutta kehitys on hidas, eikä susikysymys ole suinkaan ratkaistu. Tilanne on edelleen kestämätön, susi on ja pysyy petoeläimenä.
Anders Norrback
RKP:n kansanedustaja Närpiöstä