Susien määrä on kasvanut hieman viime vuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) keskiviikkona julkaistussa raportissaan.
Luken arvio susien määrästä tämän vuoden maaliskuussa oli noin 291–331 yksilöä. Susien yksilömäärä oli kasvanut noin seitsemällä prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo susikannan kasvun syinä olevan susien nopea lisääntyminen sekä kannan tuottoa pienempi kuolleisuus.
– Jonkin verran kantaan vaikuttanee myös susien tulomuutto Venäjältä, etenkin Venäjän Karjalasta.
Venäjältä tulevien susien määrä on Kojolan mukaan pysynyt vuosien mittaan tasaisena. Uusimpia tietoja Venäjän susikannasta ei kuitenkaan ole saatavilla tämänhetkisen poliittisen tilanteen takia. Suomen ja Venäjän välillä liikkuvista susista puolet lasketaan mukaan Suomen susikantaan.
Tutkimusprofessori Kojolan mukaan tämän vuoden maaliskuun jälkeen on syntynyt sen verran sudenpentuja, että hän arvioi susikannan tämänhetkiseksi suuruudeksi karkeasti noin 400 yksilöä.
Suomessa susikanta painottuu vahvasti maan läntiseen osaan. Vielä vuonna 2017 susilaumojen määrä maan itäisellä sekä läntisellä puolella oli tasan. Sen jälkeen Itä-Suomessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, mutta läntisessä Suomessa kanta on kasvanut keskimäärin 21 prosenttia vuodessa.
Kojolan mukaan Suomessa elää 42 susilaumaa, joista 28 elää läntisen Suomen alueella. Eniten susia elää lounaisessa Suomessa.
– Lounainen Suomi on alue, jonne kun susi on jolkotellut Itä-Suomen vanhoilta ydinalueilta, niin se on löytänyt kaverin ja saanut pentueen. Ja hyvissä ravinto-oloissa isoja pentueita on syntynyt. Ja sitä kautta sinne on syntynyt tätä populaatiota, joka on kasvanut varsin nopeasti, Kojola kertoo.
Kasvuksi ennustetaan 10 prosenttia vuodessa
Luke ennustaa, että jos kannanhoidollista metsästystä ei tapahdu, Suomen susikannan voidaan odottaa kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana kesimäärin noin 10 prosenttia vuodessa.
– Jos ajatellaan, että kannanhoidollista metsästystä tapahtuisi, niin se tarkoittaisi silloin sitä, että kannan kasvu olisi tätä ennustetta hitaampaa, tai se pysähtyisi tai kanta kääntyisi laskuun riippuen siitä, minkälaisella voimakkuudella kannanhoidollista metsästystä sattuisi tulemaan, sanoi Luken johtava tutkija Sami Mäntyniemi tiedotustilaisuudessa.
Luken edustajat eivät halunneet tässä yhteydessä lähteä arvioimaan sitä, kestäisikö kanta ylipäätään kannanhoidollista metsästystä. Ohjelmajohtaja Katja Holmala tyytyi toteamaan, että asia riippuu muun muassa siitä, mihin metsästys kohdistuisi ja paljonko sitä tehtäisiin.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi, että kannanhoidolliseen metsästykseen tultaneen ottamaan ministeriössä kantaa myöhemmin.
Hän sanoi pitävänsä nyt valmistunutta kartoitusta tärkeänä muun muassa siksi, että susien lukumäärän ympärillä on ollut viime vuosina kiistaa.
– Toivottavasti nyt tästä osasta susikeskustelun kiistoja päästään eroon, hän sanoi.
Koirasusista uusia havaintoja
Luke selvitti myös koiran ja suden risteymien eli koirasusien määrää. Koirasusi on säädetty Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.
Havaintoja oli koko maan osalta seitsemästä oletettavasti elossa olevasta yksilöstä. Näistä kuusi kuului Lappeenrannan Ylämaalla liikkuvaan laumaan, joka liikkuu pääosin Venäjällä ja tekee välillä vierailuja Suomeen.
Lisäksi yhden yksittäisen koirasuden näyte havaittiin Närpiössä. Kyseessä on todennäköisesti Itä-Suomesta länteen vaeltamaan lähtenyt yksilö, koska sillä on sukulaisuusanalyysin perusteella yhteys Ylämaan laumaan.
Luken erikoistutkija Mia Valtonen sanoi pitävänsä hyvin mahdollisena, ellei jopa todennäköisenä, että Ylämaan laumassa on tapahtunut keväällä lisääntymistä.
– Se on aktiivinen lauma, jossa on uroksia ja naaraita. Ja olemme todenneet, että siellä on lisääntymistä tapahtunut aiemminkin.
Sen sijaan Närpiössä liikkuneen koirasuden keväistä lisääntymistä hän piti epätodennäköisenä.
Ohjelmajohtaja Katja Holmala kuitenkin huomautti, että koirasusien ja susien käyttäytymisbiologia näyttäisi poikkeavan toisistaan.
– Teoriassahan on jopa mahdollista, että tämä koirasusi löytäisi koiran kaverikseen, eikä pelkästään sutta. Tässä on varmasti paljon kysymysmerkkejä.
Luonnonvarakeskus perustaa susien kanta-arvionsa muun muassa kattavaan dna-aineistoon, joka on kerätty vapaaehtoisten avulla. Luke seuraa suurpetokantaa Tassu-suurpetohavaintojärjestelmän avulla. Se pohjautuu niin ikään vapaaehtoisten ilmoituksiin.
– Vapaaehtoisten työllä on erittäin suuri rooli kannan arvioimisessa, korostaa Kojola.
Luonnonvarakeskus seuraa myös aktiivisesti susien kuolleisuutta. Kojolan mukaan tunnetusta kuolleisuudesta suurin osa selittyi vahinkoperusteisella pyynnillä poronhoitoalueella, missä sudet aiheuttivat vahinkoa etenkin alueen itäosan paliskunnissa.