Jos kuluvana vuonna on joutunut palaamaan sienimetsästä tyhjin käsin, on täytynyt olla erityisen huono tuuri. Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Biskop sanoo arvelevansa, että nyt ei juuri ole paikkoja, jossa sieniä ei olisi.
Sienikausi on ollut tänä vuonna riittoisa ja monilajinen. Erityisesti perinteisiä ruokasieniä on ollut metsässä paljon.
– Jos mietin omaa sienestysuraani, en varmaankaan kolmeenkymmeneen vuoteen muista nähneeni näin runsasta sienisatoa, Biskop sanoo.
Biskop poimii sieniä erityisesti Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella, mutta hänellä on myös käsitys koko maan sienitilanteesta. Hän muistuttaa, että sienien määrässä on aina alueellista vaihtelua.
Syken tutkimusprofessorin Panu Halmeen mukaan eteläisessä Suomessa sato on ollut tasainen. Halme on seurannut sienisatoa Hämeessä, Keski-Suomessa ja jonkin verran myös Savossa.
– Ei ole ollut sellaista lyhyttä huippuhetkeä, mitä joinakin vuosina on, vaan on ollut tasaisen hyvää sienisatoa heinäkuulta lokakuun alkuun asti, Halme sanoo STT:lle.
Uusi sato syksyllä
Tavallisesti sienikausi kestää noin kolme kuukautta eli heinäkuusta syyskuun loppupuolelle ja lokakuun alkuun.
Halmeen mukaan tänä vuonna sienestyskausi on ollut pidempi molemmista päistä.
Biskop nostaa esimerkiksi Suomen yhden poimituimmista sienistä eli kantarellin. Kantarelli on tavallisesti yksi satokauden ensimmäisistä sienistä, mutta nyt sitä löytää metsästä vieläkin.
– En muista montaa kertaa, että olisi tullut niin perinteisistä ruokasienistä kuin haperoista, tateista ja lampaankäävistä uusi sato ihan tässä nyt syys-lokakuussa, Biskop sanoo.
Kesän sato oli tänä vuonna laadultaan heikko ja toukkainen, kun taas myöhäisemmän sadon sienet ovat olleet puhtaampia. Biskopin mukaan myöhäinen sato onkin yleensä laadultaan parempi.
Yleensä sienikauden päättävät ensimmäiset kovemmat pakkasyöt jo lokakuun alussa ja loppusyksystä on saatavilla vain sellaisia lajeja, joita pakkaset eivät häiritse.
Tänä vuonna kovia yöpakkasia ei olla vielä saatu joitain alueita lukuun ottamatta.
Sadetta on riittänyt
Sienisadon onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät.
Halmeen mukaan kuluvan vuoden riittoisan sadon taustalla on erityisesti vaihteleva sää.
– Nythän meillä ei ole ollut sellaisia pitkiä kuivia hellejaksoja, esimerkiksi elokuussa ei ollut tällaisia intiaanikesätyyppisiä jaksoja, vaan säätyyppi on ollut tosi vaihteleva koko ajan.
Biskop nostaa esiin sateiden riittävyyden. Tosin alkukesä oli Biskopin mukaan erityisesti Itä-Suomessa haasteellinen, koska siellä ei satanut.
Toisaalta koska kesä ei ollut kovin lämmin, myös tuholaisia on ollut vähemmän.
– Esimerkiksi sienikärpäsen toukkia ei ole ollut niin paljon kuin olisi voinut olla, jos olisi ollut lämmin kesä, Biskop sanoo.
Biskop kuitenkin huomauttaa, että kaikkia sienisadon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta tarkkaan.
Hän ottaa esimerkiksi mustavahakkaan, joita viime vuonna löytyi Biskopin sienestyspaikoilta paljon. Tänä vuonna hän on sen sijaan löytänyt vakipaikoilta vain muutamia sieniä.
Vielä ehtii poimimaan
Jos sienimetsään ei ole vielä tänä vuonna päässyt, niin vielä ehtii, kannustavat Biskop ja Halme.
Biskop mukaan syksyn sieniä, kuten suppilovahveroita ja kuusilahokkaita, voi kerätä laajalti Suomessa vielä pakkasiin asti. Pakkastenkin jälkeen on mahdollista vielä löytää sieniä, kuten myöhään sadossa olevaa hallavahakasta.
– Melkein jokaiselle ihmiselle Etelä-Suomessa kävely- tai pyörämatkan päässä on tällä hetkellä suppilovahveroita täynnä oleva metsä, Halme sanoo.
Biskop vinkkaa, että myös vuoden sienen eli sikurirouskun satokausi on yhä meneillään.
– Se on aika persoonallinen sieni. Sikurirouskulla on voimakas curryn aromi, jonka se antaa ruokaan, Biskop sanoo.
