Jos joudut onnettomuuteen ja menetät molemmat jalkasi, voit saada tilalle proteesit.
Voit saada jopa sellaiset proteesit, jotka tekevät asioita, joita ihmisjalat eivät pysty tekemään, kuten hyppäämään todella korkealle.
Proteesit voidaan kuitenkin asentaa myös ihmiselle, joka ei ole ollut onnettomuudessa mutta joka vain haluaa saada uusia kykyjä tuovat jalat.
– Kuka saa saada sellaisen proteesin?
Kysymyksen esittää saksalainen futuristi Gerd Leonhard. Häntä huolettavat teknologian mukanaan tuomat eettiset kysymykset, joita meidän pitäisi pohtia paljon enemmän.
Lännen Media haastatteli Leonhardia Basware Connect -tapahtumassa Helsingissä torstaina.
Leonhard puhuu rutinoituneesti ja tiivistää mielellään ajatuksiaan. Syleile teknologiaa mutta älä ala teknologiaksi, kuuluu yksi hänen pääteeseistään.
Mitä se oikein tarkoittaa?
Muusikosta tulevaisuusyrittäjäksi Saksan Bonnissa vuonna 1961 syntynyt Gerd Leonhard on entinen muusikko, josta tuli tulevaisuusyrittäjä.
Hän muutti Yhdysvaltoihin 22-vuotiaana, ja hän opiskeli Berklee College of Musicissa Bostonissa. Ammattilaismuusikkona hän toimi 12 vuoden ajan.
Sitten tuli internet ja muutti Leonhardin elämän. 1990-luvun lopulla hän perusti nykyistä Spotify’ta muistuttavan yrityksen.
– Liian aikaisin, Leonhard sanoo nyt.
Leonhard oli osa internetin ensimmäistä aaltoa, 2000-luvun alkuvuosina puhjennutta it-kuplaa. Vuonna 2004 hän kirjoitti kirjan nimeltä The Future of Music. Se luotasi alan kaupallista tulevaisuutta.
Silloin Leonhard tajusi ymmärtävänsä tulevaisuutta.
Nyt hän asuu Zürichissä Sveitsissä, ja hänen The Futures Agency -yrityksensä asiakkaita ovat erilaiset suuryritykset kuten Google.
Leonhard kutsuu työtään tulevaisuudellistamiseksi (futurizing). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Leonhard pitää paljon puheita – kuten tänään Basware Connect -tapahtumassa Clarion-hotellissa Jätkäsaaressa.
Leonhardin mielestä yritysten on edelleen vaikea tajuta sitä, että maailma on erilainen viiden vuoden päästä. Tätä hän pyrkii asiakkailleen selvittämään.
– Minun työni on havainnointia. Useimmat ihmiset voisivat tehdä sitä, jos he eivät tekisi muuta työtä.
Leonhard ajattelee, että teknologia on tällä hetkellä hullussa kehityspisteessä: kaikki, mikä on mahdollista, on suurin piirtein tehty.
– Voimme deittailla robottien kanssa ja puhua koneiden välityksellä, hän listaa.
Kehityksellä on hänen mukaansa myös toinen puolensa: muutaman vuoden päästä tietyt asiat, joiden emme edes haluaisi toteutuvan, ovat todellisuutta.
Sellaisia ovat esimerkiksi geenitekniikan avulla luodut supervauvat.
– Jos olemme valmiita parantamaan syövän geenitekniikan avulla, voimme luoda samalla teknologialla superihmisen, Leonhard sanoo.
Hän katsoo, että usein teknologian kanssa mennään ensin eteenpäin ja vasta jälkikäteen katsotaan, mitä tapahtuu. Kaiken teknologian, kuten tekoälyn, kanssa ei voi toimia niin.
– Meillä täytyy olla jokin parempi suunnitelma.
Ratkaisu: lisää sopimuksia Mikä sitten suojelisi meitä tulevaisuuden teknologioilta?
Leonhard ehdottaa tuttuja ratkaisuja: uusia lakeja, sääntöjä ja yhteiskuntasopimuksia.
Myös Facebookin ja Amazonin kaltaiset teknologiayritykset on saatava kantamaan vastuu datasta, jonka ne käyttäjiltään keräävät.
– Ajattele niin päin, että teknologia on luonut maailman vahvimman huumeen. Se on ilmainen, ja se tulee lähemmäs ja lähemmäs koko ajan.
– Nyt olemme vasta internet-addiktion alkutaipaleella, mutta kuvittele, jos olemme koko ajan kytkettyinä aivo–tietokone-käyttöliittymään.
Siinä todella on aineksia addiktioon, Leonhard katsoo.
Hän väittää, että tulevaisuudessa luksusta on se, jos meidän ei tarvitse olla kytkettyinä internetiin.
Teknologian ylivaltaa vastaan voi taistella myös mietiskelyllä, tylsyydellä ja mysteereillä. Ne kielivät inhimillisyydestä.
– Jos panemme tehokkuuden ihmisyyden edelle, joudumme kurjaan paikkaan, hän sanoo.
Leonhardin ajattelu kehottaa sekä kuluttajia että yrityksiä katsomaan peiliin: se, millä on viime kädessä arvoa, on ihmisyys.
Laura Myllymäki, Helsinki / Lännen Media