”Suomi vel­kaan­tu­nut kai­kis­sa hal­li­tuk­sen vä­reis­sä”

Keskusta esittää MAL-sopimusten korvaamista kansallisilla ilmastosopimuksilla.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen eli turvan tason sitominen ansaittuun palkkaan tehtyjen työtuntien sijaan ei yksin riitä tuomaan haettuja säästöjä.

– Nyt ovat tähdet kohdallaan työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Suomen talouskasvu ei saa tyrehtyä työvoimapulaan, vaan työttömät ja työpaikat on saatava kohtaamaan. Myös työperäisen maahanmuuton osalta on pystyttävä parempaan.

Saarikko muistuttaa hallituksen jo tehneen rakenteellisia työllisyystoimia päättämällä eläkeputken vaiheittaisesta poistosta ja TE-palvelujen siirtämisestä kunnille. Tavoitteena on ollut työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi Lännen Median haastattelussa kesäkuussa pitävänsä 110 miljoonan euron työllisyystoimista päättämistä epätodennäköisenä vielä syksyn riihessä.

Andersson korosti, että linjaus tehtiin vaalikauden loppuun ja arvioi, ettei valmisteluprosessi ole niin pitkällä, että käytännön toimista päättäminen vielä onnistuisi.

Saarikko sanoo olevansa täysin eri mieltä.

– Päätösten tekeminen ei muutu ainakaan helpommaksi vaalikauden loppupuolella. Neljän vuoden hallituskausi on muutenkin lyhyt aika isojen päätösten tekemiseen, koska eduskuntakäsittely ottaa aikansa.

Riihessä on tarkoitus päättää myös 100–150 miljoonan euron veroratkaisuista.

Kehysriihessä hallitus linjasi muun muassa nostavansa määräaikaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärää esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseksi ja päättävänsä riihessä tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan mahdollisista verokannustimista.

– Veroratkaisujen reunaehtona on, ettei palkansaajien ja yritysten verotus kiristy. Olennaista on myös veroratkaisujen ennustettavuus ja vakaus.

Hallitus päätti keväällä korottaa valtiotalouden menokehystä 900 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Poikkeusolojen mekanismi mahdollistaa lisäksi 500 miljoonaa euroa vuodessa kertaluonteisiin menoihin vuosina 2021 ja 2022. Velkasuhteen kasvun on kuitenkin määrä taittua vuosikymmenen puolivälissä.

Velanotosta hallitusta on arvostellut erityisesti kokoomus, jonka mukaan valtio velkaantuu enemmän kuin koronan hoitamisen vuoksi olisi tarpeen. Puheenjohtaja Petteri Orpo moitti LM:n haastattelussa viikko sitten keskustalaisten valtiovarainministerien siunanneen ratkaisut.

– Olen ollut eduskunnassa kymmenen vuotta ja koko sen ajan Suomi on velkaantunut. Aikaan on mahtunut hallituksia kaikissa, myös kokoomuksen väreissä. Kokoomus kritisoi nyt velkaantumista yleisellä tasolla, mutta ei itse esitä konkreettisesti, mistä se olisi valmis leikkaamaan, Saarikko sanoo.

– Ei ole salaisuus, että keskusta olisi ollut valmis palaamaan kehysajatteluun nopeammin. Hallitus ei kuitenkaan ole luopunut kehysajattelusta, vaan pitää siihen palaamisesta kiinni.

Seuraavalla hallituspohjalla spekuloidaan jo, vaikka vaalit käydään vasta keväällä 2023. Saarikko sanoo vierastavansa blokkiajattelua, jossa puolueet linjaisivat ennen vaaleja, kenen kanssa voisivat muodostaa hallituksen.

– Huomaan, että blokkiajattelua on yritetty rantauttaa Suomeen. Keskusta kuitenkin keskittyy hallitusvastuun jakamisen sijaan kansalaisten luottamuksen lisäämiseen meitä kohtaan.

Saarikko arvioi perussuomalaisten profiloituvan myös uuden puheenjohtajansa aikana maahanmuuttokysymyksillä.

– Jotta Suomea saadaan vietyä eteenpäin, maahanmuutto ei voi olla ainut puheenaihe. Ihmiset haluavat vastauksia myös esimerkiksi työllisyyteen sekä lapsiperheiden ja vanhusten asemaan liittyviin kysymyksiin.