Olen miettinyt, minne olemme liiketalouden osalta menossa? Minusta näyttää, että olemme tulleet tienhaaraan. Voisimmeko saada nyt jotain hyvää aikaan, vai törmäämmekö täysillä seinään?
Maailma ei ole enää entisensä. Vanhat, vakiintuneet käytännöt ja sopimukset puretaan. Kapellimestareina häärivät presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump.
Voidaan aiheellisesti kysyä: Miksi tämän annetaan tapahtua? Onko vaikuttimena näiden herrojen ylisuuret egot vai heidän ihailemansa esikuvat? Ei tämä maailmanhistoriassa mitään uutta ole. Valtaa ja rikkauksia on kautta aikain haalittu varsin kyseenalaisin keinoin.
Eikö mitään ole vuosituhansien kuluessa ole sodista opittu?
Suomessakin on nykyään omaksuttu toimintatavaksi hajota ja hallitse -taktiikka. Olet joko meidän puolella tai meitä vastaan. Ideologiat ja ihmiset riitelevät, ja lopputulos on nähtävillä.
Mikäli emme pysty ottamaan muita huomioon, maallemme käy vielä huonosti. Meidän on pienenä, kehittyneenä, avoimena kansantaloutena pakko ryhtyä tekemään yhteistyötä Suomen ja kansamme hyväksi.
Meillä ei ole sellaista tietotaitoa tai sen vaativia pääomia, joilla voisimme kilpailla suuria kansakuntia vastaan laajasti globaaleilla markkinoilla.
Meidän on kehitettävä erikoisosaamistamme ja pyrittävä hyödyntämään niistä valmistuvia tuotteita. On muistettava, että tekniseen kehittämiseen, tuotantoon ja markkinointiin yritykset tarvitsevat osaamisen, toiminnan ja laadun lisäksi runsaasti pääomia sekä lisäksi hyvää onnea.
Muuten onnistuneetkin innovaatiot ja yritykset joudutaan myymään ulkomaille kehitysvaiheessa, koska ne eivät pysty hyödyntämään kokonaisuudessaan tuotannossa hankkimiaan patentteja, eikä markkinoimaan niitä riittävän tehokkaasti.
Meidän vahvuutenamme on vieläkin hyvin kehittynyt infra, teollista ja kaupallista osaamista omaava henkilöstö ja varsin hyvät koulutusmahdollisuudet.
Näillä avuin voimme kehittää uuden teollistamisstrategian ja luoda maahamme palvelu- ja yhteistyökulttuurin, jos haluamme maatamme kehittää. Koulutustason ja osaamisen nostaminen kaikilla tasoilla on menestymisemme suuri mahdollisuus.
Nyt olemme lähes joka asiassa napit vastakkain, ja menemme taloudellisesti alaspäin kuin lehmän häntä.
Käsitykseni mukaan maallamme tulee olemaan taloudellisesti hankaa todella pitkän aikaa, vaikka talouskehityksemme alkaisi hiljalleen edetä.
Tämän vuoksi tarvitsemme yhteistyötä: politiikassa, yritys- ja työntekijätoiminnassa, valtion- ja kuntien eri organisaatioiden säätämisessä sekä yliopistojen ja korkeakoulujen, eri oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kehittämisessä.
Vain yhteistyöllä ja tietoperusteisella suunnitelmallisuudella voimme rakentaa maahamme uudenlaista menestystä.
Maamme hallitus on tehnyt joukon oikeasuuntaisia toimia. Niillä ei kuitenkaan ole vielä saatu mitään lopullista aikaan. Leikkausten tie alkaa olla kuljettu loppuun.
Nyt tarvitaan kasvua, luovuutta, uutta ajattelua, näkymää tulevaisuuteen, teknisen murroksen hyödyntämistä ja luottamuksen rakentamista.
Perustelen asiaa näin: Yritykset kaatuvat tai lopettavat toimintansa ennätystahtia, kiinteistömarkkinat ovat ennennäkemättömässä alennustilassa, rahoitus sakkaa, eikä taloudellista kehitystä edelleenkään pystytä takaamaan.
Talousnäkymät on pystyttävä todentamaan, että uusia työpaikkoja todella alkaa syntyä. Eivät PK-yritykset uskalla suuressa määrin investoida näin epävarmana aikana, kun ei tiedetä, ovatko ne pystyssä enää vuoden kuluttua.
Tarvitaan useiden vuosien näkymät tulevaisuuteen, jos todella halutaan panostaa uusiin työpaikkoihin ja toimiviin yrityksiin.
Uusia teknisiä mahdollisuuksia on tälläkin hetkellä tarjolla poikkeuksellisen runsaasti yrityksille. Sen sijaan resursseja ei juurikaan ole.
Suunnitteluun on nyt todella panostettava, jos haluamme maahamme menestyviä yrityksiä tulevaisuudessa. Yritysten toiminnan pullonkaulat on selvitettävä.
Kansainväliset yritykset pystyvät omilla resursseillaan ja toimenpiteillään rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. PK-yritykset, joissa mielikuvitus, kasvu, riskiotto ja ammattitaito on kova kiihoke, tuo maallemme vaurautta, tuloja ja työpaikkoja myös tulevaisuudessa.
PK-yrityksillä ei kuitenkaan nykyisellään ole toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin tarvittavia pääomia, joten rahoitusta täytyy tältä osin kehittää ja tarvittaessa asiat on laitettava kokonaan uuteen uskoon.