Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Suomi tar­vit­see Lea­der-ra­hoi­tus­ta myös tu­le­vi­na vuosina

EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikka on historiallisen suuren muutoksen edessä, kun EU:n rahoituskehys vuosille 2028–34 uudistuu.

Maaseudun kehittämiseen kohdistuva yritysten, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja järjestöjen rahoitus on vähenemässä, ja myös yhdistyksille, kyläyhteisöille ja mikroyrityksille merkityksellisen Leader-toiminnan asema on muutoksessa.

Suomessa Leader-toiminta on 30 vuoden aikana kasvanut satojentuhansien ihmisten ja toimijoiden verkostoksi.

Se on yhteisölähtöinen tapa kehittää alueita paikallisten tarpeiden pohjalta ja antaa suomalaisille mahdollisuus vaikuttaa oman asuinympäristön tulevaisuuteen.

Leader-rahoituksella syntyy palveluja, kulttuuria ja työpaikkoja sekä liikuntaympäristöjä ja yhteisöllisiä tiloja.

Paikallisille yhteisöille Leader on käytännössä ainoa todellinen kehittämisrahoituksen lähde ja keino uudistaa kylien oloja ja toimintaa. Leader-rahoitus tukee paikallista yrittäjyyttä. Rahoituksen tulee jatkossakin olla maaseudun monialaisten yritysten hyödynnettävissä maa- ja metsätalousyritysten lisäksi.

Leader-toiminta on koko elinkaarensa ajan jatkuvasti uudistunut. On saatu uusia välineitä esimerkiksi yritysten omistajanvaihdoksiin, maatilojen kokeiluihin ja energiaratkaisuihin. Leader-rahoituksella on käynnistetty vihreää siirtymää, paikallista energiaomavaraisuutta sekä varautumista ja kokonaisturvallisuutta edistäviä toimia.

Elävät ja yritteliäät paikallisyhteisöt ovat kestävän ja turvallisen Suomen perusta. Siksi Leader-rahoituksen tulee jatkua, ja sen asema on turvattava myös tulevalla EU:n rahoituskaudella. Toiminta on otettava käyttöön nykyistä laajemmin alueiden kehittämisessä.

Suvi Louhelainen ja Heli WallsToiminnanjohtaja ja Leader-työn kehittämispäällikkö, Suomen Kylät ry