Suomi sanoo kyllä yh­tei­sil­le ra­ja­jou­koil­le

Yhteistyön tiivistäminen ja EU:n yhteisten rajajoukkojen käyttö Schengenin ulkorajojen valvonnassa on sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen kansallisten etujen mukaista.

Tarvittaessa Suomi on valmis pyytämän apuun EU:n yhteisiä rajajoukkoja, jos hallitsematon maahanmuuttopaine ulkorajalla kasvaa.

Orpon mukaan ulkorajojen suojaamisen vahvistamisessa on Suomen kannalta kyse merkittävästä ja isosta asiasta. Hän muistuttaa, että Suomi on kokoonsa nähden ollut yksi aktiivisimpia EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimijoita.

– Suomen intressissä on koko ajan ollut, että ulkoraja toimii. Ja nyt vielä tilanteessa, jossa laittoman maahantulon tilanne Euroopan alueella on monilta osin epävarma, hän toteaa

Sen sijaan Suomi ei ole valmis siihen, että vastaanhangoitteleva jäsenmaa voitaisiin velvoittaa ottamaan apua vastaan pelkästään komission päätöksellä. Orpon mukaan Suomi esittää neuvoston määräenemmistöpäätöstä tällaisessa tilanteessa.

Hän kuitenkin ihmettelee, miksi kukaan kieltäytyisi ottamasta apua vastaan.

Kyse on EU:n suunnitelmista tiivistää rajaturvallisuusyhteistyötä ja rajatarkastusten tehostamista Schengen-alueen ulkorajoilla.

Hallitus kannattaa komission joulukuista ehdotusta tiiviimmästä rajaturvallisuusyhteistyöstä ja Frontexin toimivaltuuksien laajentamisesta ja vahvistamisesta.

Käytännön työkaluksi ehdotetaan vähintään 1 500 rajavartijan nopean toiminnan reserviä, joka voidaan lähettää jäsenmaan avuksi tekemään rajatarkastuksia, haastatteluja ja partiointia. Suomen osuus olisi noin 40–50 rajavartijaa.

– Poliittinen paine ja käytännön tarve on kova, Orpo sanoo.

Uusin toimivaltuuksin vahvistettu virasto on toiminnassa aikaisintaan syksyllä. Hallintovaliokunta aloitti tiistaina hallituksen asetusehdotuksen käsittelyn. Jäsenmaiden kantojen odotetaan olevan selvillä viimeistään kesäkuun lopussa.

Pakolaiskriisissä lähiviikot ja kuukaudet ovat Orpon mukaan ratkaisevia.

– Alkaako uusi aalto vai ei, siinä avainasemassa ovat Turkin kanssa käytävät neuvottelut ja Turkille varattu 3 miljardin euron tuki, Orpo sanoo.

Jos Turkista ja Kreikasta Länsi-Balkanin kautta kulkeutuva reitti rauhoittuu, on Orpon mukaan oltava tarkkana siinä, että lähteekö muuttoliike hakemaan uusia reittejä esimerkiksi idän kautta.

Orpo kertoo, että Venäjän kanssa käydään tiiviitä keskusteluja viranomaistasolla ja poliittisella tasolla. Sallan ja Raja-Joosepin kautta tulee noin 20 turvapaikanhakijaa päivittäin.

– Viesti venäläisiltä on, että tähän halutaan löytää nopeasti keino, jolla laiton maahantulo saataisiin loppumaan ja kitkemään siihen liittyvää rikollista toimintaa, Orpo sanoo.

MIRJA NIEMITALO/LÄNNEN MEDIA

Ilmoita asiavirheestä