Alkanut vuosi on iso vaikuttamisen paikka Suomelle pohjoismaisessa yhteistyössä, sillä Suomi on tämän vuoden Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa. Pohjoismaiden neuvosto on pohjoismaisten parlamenttien välinen yhteistyöelin, joka antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja kansallisille hallituksille.
Suomen puheenjohtajavuonna kokoomuksen kansanedustaja Ville Väyrynen toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä, kun taas itse saan olla varapresidenttinä. Tämä on suuri kunnia, sillä pidän pohjoismaista yhteistyötä ja sen edistämistä tärkeänä.
Pohjoismaat ovat Suomelle kaikista merkittävin viiteryhmä ja kumppani. Yhteistyö on aina ollut tärkeää eri sektoreilla, mutta Euroopan turvallisuustilanteen muuttumisen myötä myös ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvät asiat ovat nousseet enemmän neuvoston agendalle. Tänä vuonna yhteistyön syventäminen entisestään näillä alueilla on esillä.
Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelmassa nostetaan erityisesti esille pohjoismainen kokonaisturvallisuus, johon yhteiskuntiemme kriisinkestävyys perustuu. Kokonaisturvallisuudessa elintärkeiden toimintojen turvaaminen perustuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaan kaikissa olosuhteissa. Kokonaisturvallisuus kattaa myös henkisen kriisinkestävyyden, joka edistää kriiseistä toipumista.
Pohjoismaissa sotilas- ja siviilivarautumisessa on jo pitkään ollut monia hyviä käytänteitä ja maiden välillä on kehitetty tuloksellisesti varautumista yhdessä. Myös koulutuksella, sivistyksellä ja kulttuurilla on tärkeä rooli varautumisesta. Suomen puheenjohtajuuskaudella pyritään edistämään muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointia, koska siten voidaan vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.
Koronakriisi nosti esille terveysturvallisuuden merkityksen kokonaisturvallisuudelle. Toisaalta se paljasti myös haasteita Pohjoismaiden välisessä yhteistyössä ja koordinaatiossa, joita pitää pyrkiä edelleen ratkomaan, jotta tulevissa kriiseissä yhteispohjoismainen koordinaatio toimii tehokkaasti. Lisäksi koronakriisi loi maiden välille rajaesteitä, jotka haittasivat erityisesti arkipäiväistä liikkuvuutta ja työntekoa maiden välillä.
Pidän itse tärkeänä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella rajaestetyötä terävöitetään ja selkeytetään. Tavoitteena tulisi olla, että pohjoismaalaisten arkea ja liikkuvuutta haittaaviin rajaesteisiin pystyttäisiin puuttumaan entistä tehokkaammin ja nopeammin. Pohjoismaat haluavat olla maailman integroitunein alue vuonna 2030, ja rajaestetyö on tärkeä väline tähän pääsemiseksi.
Suomessa rajaestetyötä koordinoi rajaesteverkosto, joka koostuu eri viranomaisten, ministeriöiden ja organisaatioiden edustajista. Rajaesteverkosto on pohjoismaalaisittain ainutlaatuinen malli käydä läpi ja pyrkiä ratkaisemaan Suomea koskevia rajaesteitä. Seuraava askel on lähteä työstämään eri maiden rajaesteratkaisujen prosessikuvauksia, jotta kaikilla olisi tiedossa, miten toiset Pohjoismaat selvittävät niitä.