Suomi on kär­vis­tel­lyt jo pitkään ilman tur­val­lis­ta mat­kus­tus­mal­lia

Husin ylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi päätöksen matkustusmallista kestäneen ehkä hiukan kauan asian tärkeyteen nähden. Helsingissä mallin puutteeseen on alettu jo hikeentyä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan matkustuksen kautta leviävien koronatartuntojen ennaltaehkäisystä on Suomessa puhuttu paljon, mutta ongelmaan on reagoitu hitaasti.

– Oma käsitykseni on se, että päätöksiä on tehty aikamoisella viiveellä, hän sanoo.

Mäkijärvi ei ole yksin mielipiteineen. Helsingin viimeisiä viikkoja virassa oleva pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvostelee hänkin valtakunnallisia päättäjiä hitaudesta tärkeässä asiassa.

Matkustuksen avaaminen ilman voimassa olevaa maahantulomallia myötävaikutti satojen koronatartuntojen leviämiseen rajan yli Suomeen, kun kisaturistit palasivat Venäjältä jalkapallon EM-katsomoista viime viikolla.

Rajan viranomaiset yllättäneessä tilanteessa palaajia päästettiin kotimaahan EU:n ulkorajan takaa ilman koronatestausta.

EM-kisojen aikaan voimassa oli virallinen suositus, että kaikkea tarpeetonta matkustusta esimerkiksi Venäjälle tulee välttää. Suositus on voimassa edelleen, vaikka matkailua EU:n sisärajojen yli onkin helpotettu.

Mäkijärvi muistuttaa, että jo lokakuussa rajanylitykseen ja maahantuloon liittyvä toimintamalli oli eduskunnan käsittelyssä.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan sitä hyväksynyt, koska suunniteltua puuttumista perusoikeuksiin pidettiin liian rankkana, ja laki meni hallituksen jatkokäsittelyyn.

– Siitä on kuitenkin jo yli puoli vuotta aikaa. Päätöksenteko on ollut asiassa vähän turhan hidasta ottaen huomioon asian tärkeys, Mäkijärvi muotoilee.

– Hallitus on tehnyt päätöksiä liittyen maahantuloon ja matkailuun, mutta toimintamalli rajanylityspaikoilla on hyvin olennainen osa varsinkin silloin, kun maahantuloa lähdetään vapauttamaan. Silloin meillä täytyisi olla toimiva ja terveysturvallinen malli, ja sellaista meillä ei vieläkään ole.

Vapaavuori jakaa Mäkijärven huolen.

– Tämä on malli, joka olisi pitänyt tehdä jo pitkän aikaa sitten.

Pormestari Vapaavuoren mukaan Helsingin kaupunki on yhdessä Vantaan kaupungin ja keskeisimpien liikennöitsijöiden, kuten Finnairin kanssa, pyrkinyt koko kevään ajan vaikuttamaan siihen, että malli saataisiin valmiiksi.

– Jostakin syystä, mitä nyt en osaa sanoa, sitä ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi. Tätä keskustelua on käyty jo puoli vuotta, ja jostain syystä sosiaali ja terveysministeriössä ei olla haluttu kuunnella sitä, mitä kaikki käytännön toimijat ovat jo pitkään esittäneet.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kuitenkin arvioi, että lakimuutos on valmisteltu poikkeuksellisen nopealla aikataululla.

– Lakiesitys sisältää hankalia perustuslaillisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen vaati aikaa. Sinällään se laadittiin erittäin nopeasti ajatellen, että yleensä prosessi vie aikaa vähintään vuodesta kahteen, Varhila kommentoi Lännen Medialle sähköpostiviestissään.

Kesäkuun puolivälissä hallitus jätti vihdoin eduskunnalle esityksen tartuntatautilakiin tehtävistä muutoksista, joilla pyritään ehkäisemään koronatartuntojen leviäminen ulkomailta Suomen väestöön.

Eduskunta käsittelee maahantulomallia koskevan lakiuudistuksen perjantaina.

Suomi kuitenkin avasi 21. kesäkuuta EU- ja Schengen-maista suuntautuvaa matkustamista ilman, että maahantulomalli oli saatu voimaan.

Nyt eduskunnan käsittelyyn siirtynyt jatkotyöstetty maahantulomalli on testauksen suhteen kuitenkin vähemmän tiukka kuin Husin ja sosiaali- ja terveysministeriön (stm) esittämä kahden testauksen malli, joka niiden mukaan on lääketieteellisesti perusteltu ja ainoa tartuntariskiä riittävästi laskeva testausmalli.

Hallituksen mallin mukaan täysin rokotettuihin tai taudin puolen vuoden sisällä sairastaneisiin ei kohdistu Suomeen saapuessa testausvaatimuksia, mutta niiden puuttuessa edellytetään sekä ennakkotestiä että toista testiä.

– Laki mahdollistaa kaikkien täyden rokotesarjan saaneiden, taudin kuuden kuukauden aikana sairastaneiden tai kahden negatiivisen testin, 3–5 vuorokautta maahantulon jälkeen, antaneiden vapaan matkustuksen Suomeen. Tämä on turvallisuuden perusta, Varhila kertoo.

– Sitä rikkoo, jos testien väliaikana ei vältä kaikkia lähikontakteja tai jos lisätty riskimaarajan ilmaantuvuusluku on korkea.

Jalkapallon EM-kisaturistien paluun kohdalla nähtiin Mäkijärven mukaan se, mitä siitä voi seurata, kun toimintamallit ovat maahantulon suhteen epäselviä.

Viime viikon tiistaina Vaalimaan ja Nuijamaan rajoilla päästettiin Venäjältä tulevia matkustajia Suomeen ilman, että lakisääteistä rajalla suoritettavaa koronatestiä olisi tehty.

Päätöksen kisaturistien päästämisestä rajan yli ilman testiä teki viime kädessä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa yhdessä viranomaisten kanssa.

Mäntymaan mukaan tämä oli huonoista ratkaisuista paras tilanteessa, jossa rajalle syntynyt ruuhka yllätti viranomaiset.

Venäjältä palaavien matkustajien vuoksi Husin alueen kuntien asukkailla on todettu 29. kesäkuuta mennessä noin 222 koronatartuntaa, ja 783 henkilöä on asetettu sen seurauksena karanteeniin, sairaanhoitopiiri kertoi tiedotteessa.