Hallitus linjasi tiistaina puolustusmäärärahojen tason nostamisesta ja jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelusta.
– Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Venäjä muodostaa Suomelle ja Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan, pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli päätöksiä iltapäivällä tiedotustilaisuudessa.
Hän kertoi, että hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on tehty päätös kasvattaa puolustusmäärärahojen tasoa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Orpon mukaan muun muassa Maavoimien uudistaminen käynnistetään.
– Me toivomme, että tämä kirittää muitakin Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että puolustusmenojen kasvattaminen linjauksen mukaisesti tarkoittaa noin kolmen miljardin euron lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Hän sanoi, että panostus on mittaluokaltaan ennennäkemätön.
– Valtiovarainministerinä pidän paketin rahallista mittaluokkaa valtavana, varsinkin tässä julkisen talouden tilanteessa. Isänmaallisena suomalaisena, äitinä, perussuomalaisena sen välttämättömyys on kuitenkin helppo ymmärtää, Purra sanoi.
Hän totesi myöhemmin STT:lle, ettei puolustusmenojen nostaminen aiheuta lisäsäästöjen tarvetta tällä hallituskaudella.
"Laajaa parlamentaarista ymmärrystä"
Orpo kertoi hallituksen esittävän, että Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Tämä esitys perustuu hänen mukaansa sotilaalliseen neuvoon ja harkintaan.
Orpo sanoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että ratkaisuille on laajaa parlamentaarista ymmärrystä.
Hallituspuolueista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat kannattaneet jalkaväkimiinojen sallimista. RKP ei ole ottanut asiaan selkeää kantaa.
Orpo perusteli tiedotustilaisuudessa erikseen myös sitä, miksi arvio miinojen tarpeellisuudesta on muuttunut aiemmasta. Hän totesi, että muutoksen taustalla on Venäjä, sen aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa ja tästä sodasta saadut opit.
– Sotilaallisen neuvon perusteella on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen puolustus, Suomen puolustuskyky, siihen tarvittavat kyvykkyydet: ne ovat se, mistä tämä kaikki lähtee, Orpo sanoi.
Hän halusi korostaa, että Suomella ja suomalaisilla ei ole hätää.
– Suomessa on turvallista. Näillä ratkaisuilla me varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina.
"Kumppanuusmaat suhtautuneet ymmärtäväisesti"
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) painotti, että Suomi puolustaa sääntöpohjaista järjestelmää ja tekee kaikki omat toimensa sen mukaisiksi.
– Nyt on valitettavasti niin, että meillä on naapurissa valtio, joka on omilla toimillaan osoittanut, ettei se kunnioita allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin meidän tulee asettaa prioriteetit niin, että oma puolustuskykymme säilyy.
Valtosen mukaan kumppanuusmaat ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, kun Suomi on sanonut selvittävänsä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
– Siihen on kohdistunut jonkinlaista huolta, mutta toisaalta myös valtavaa ymmärrystä.
Hänen mukaansa voisi sanoa, että joka ikinen läheinen kumppanuusmaa on ymmärtänyt, että kyseessä on reaktio Venäjän raakalaismaiseen hyökkäyssotaan ja siihen, että Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti, että miinakysymys on erityisen relevantti niille maille, joilla on maayhteys sellaiseen maahan, joka voi olla vihamielinen.
– Sen takia monelle maalle tämä maamiinakysymys ei ole ollut oleellinen kysymys puolustuksellisesti vaan enemmän asevalvonta- ja aseriisuntakysymyksenä.
"Niitä ei kylvetä tuonne"
Jalkaväkimiinoihin liitetään siviilien turvallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden takia ne alun perin kiellettiin. Jos miinoja ei raivata pois sodan jälkeen, ne voivat aiheuttaa suuren määrän siviiliuhreja.
Häkkänen korosti, että Suomessa ne eivät olisi käytössä kuin sodan aikana.
– Niitä ei siis kylvetä mihinkään tuonne. Ne perustuvat myös digitalisoituihin miinakarttoihin, joten Suomi raivaa aina myös vastuullisesti ne pois, vaikka olisikin ollut jokin konflikti meidän alueellamme, hän sanoi.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Sen on vuodesta 1997 alkaen allekirjoittanut tai ratifioinut yli 160 maata. Joukossa ei ole esimerkiksi Venäjää, Kiinaa tai Yhdysvaltoja.
Tavoitteena vahvistaa Maavoimia
Valtavilla puolustusrahojen lisäyksillä hallitus aikoo vahvistaa esimerkiksi Maavoimia. Suunnitelmissa on sekä uusia kalustohankintoja että toiminnan laajuuden kasvattamista, sanoi Häkkänen tiedotustilaisuudessa.
Lisärahalla aiotaan esimerkiksi pitää kunnossa nykyistä materiaalia ja vahvistaa henkilöstömäärää, logistiikkaa ja infrastruktuuria. Häkkäsen tiedotteen mukaan rahaa on luvassa lisää myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan sekä puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Hallitus aikoo päättää myös tilausvaltuuksista, joilla Maavoimien 2030-luvun hankintoja voidaan edistää.
Häkkäsen mukaan Maavoimien vahvistaminen on noin kymmenen vuoden hanke ja kooltaan yhteensä noin 10–15 miljardia euroa. Hankinnoissa on hänen mukaansa kyse kymmenistä eri asejärjestelmistä.
– Ne liittyvät panssaroituun kalustoon, tykistöjärjestelmiin, ilmapuolustukseen, ohjuksiin, johtamisjärjestelmiin, henkilökohtaisiin varustuksiin yksittäisille taistelijoille ja niin edelleen, Häkkänen kuvaili tiedotustilaisuudessa.
