Suomi liittyi maanantaina Ranskan ydinpelotealoitteeseen eli niin kutsuttuun eteenpäin työnnettyyn pelotteeseen. Suomen ja Ranskan ulkoministerit Elina Valtonen (kok.) ja Jean-Noël Barrot allekirjoittivat Helsingissä asiakirjan maiden strategisesta kumppanuudesta.
Aloite ei tarkoita sitä, että Ranska ulottaisi ydinsateenvarjonsa myös Suomen ylle, ja sen konkreettinen merkitys jäikin vielä maanantaina avoimeksi. Alustavasti sen arveltiin tietävän ainakin lisääntyvää yhteistä harjoittelutoimintaa.
Yhteistyön käytännön muoto selviää vasta myöhemmin, ja aloitteeseen osallistuvat maat päättävät siitä kukin itse.
– Tulemme harkitsemaan eri yhteistyön muotoja, kuten suunnittelua ja harjoittelua, presidentti Alexander Stubb kuvaili toimittajille.
Stubb uskoo Venäjän suhtautuvan Suomen liittymiseen nihkeästi. Maa on jo aiemmin suhtautunut Ranskan aloitteeseen hyvin negatiivisesti.
– Tätä kysymystä ei pidä ylidramatisoida. Pidetään pää kylmänä, Stubb sanoi.
Stubb myös arveli päätöksen aiheuttavan "strategisia dilemmoja Suomen ulkopuolella".
Stubb toisti maanantaina useaan otteeseen, ettei Suomi sijoita alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Presidentti kommentoi asiaa toimittajille virka-asunnollaan Mäntyniemessä.
Aloitteeseen liittymistä Stubb perusteli muun muassa sillä, että muut Pohjoismaat ovat jo mukana.
– Me muodostamme Pohjolassa kokonaisuuden, Stubb sanoi.
Ranskalaisministeri ylisti sisua
Iltapäivällä pidetyssä ulkoministerien yhteisessä lehdistötilaisuudessa Valtonen kertoi aloitteen käytännön merkityksen tarkentuvan, kun asiasta on keskusteltu tarkemmin.
– Kuva tarkentuu, kun puolustushallinto aloittaa keskustelut Ranskan kanssa yhteistyön etenemisestä, kertoi Valtonen.
Ranskan Barrot kertoi toimittajille, että strategista kumppanuutta tiivistetään myös esimerkiksi yhteiskunnan kestävyyden kehittämisessä ja nousevissa teknologioissa kuten tekoälyssä ja kvanttitietokoneissa.
Rovaniemeltä pääministeri Petteri Orpon (kok.) isännöimästä European Arctic Summit -kokouksesta Helsinkiin maanantaina lentänyt Barrot ylisti suomalais- ja ranskalaistoimittajien edessä suomalaista sisua mallina koko Euroopalle.
– Sitä ei voi oikein kääntää ranskaksi, mutta se on rohkeutta ja resilienssiä. Eurooppa tarvitsee juuri sisua, Barrot sanoi.
Le Penin vaalivoitto ei vaikuttaisi
Stubb sanoi, ettei ole keskustellut ydinpelotealoitteeseen liittymisestä Ranskan Marine Le Penin kanssa. Le Peniä pidetään vahvana ehdokkaana maan seuraavaksi presidentiksi, ja hänet tunnetaan myös Venäjää myötäilevistä ulkopoliittisista kannoistaan.
Stubbin käsityksen mukaan aloite nauttii kuitenkin laajaa kannatusta Ranskan poliittisen kentän eri laidoilla. Hän ei usko, että Ranskan tulevat presidentinvaalit vaikuttaisivat mitenkään yhteistyöhön.
– Ranska piti pitkän parlamentaarisen konsultaation ennen kuin presidentti Macron piti tämän puheen (ydinpelotealoitteesta), Stubb vastasi toimittajan kysymykseen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitteli linjapuheessaan tämän vuoden maaliskuussa maan uuden aloitteen ydinpelotteesta. Tällä hetkellä aloitteeseen kuuluu yhteensä kymmenen maata Suomi mukaan lukien.
