Hallitus haluaa kieltää venäläistaustaiset kiinteistökaupat Suomessa. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina lausuntokierrokselle lähetettävästä mietinnöstä, jossa esitetään kiinteistökauppojen kieltoa henkilöille, joiden kansallisuusvaltio käy hyökkäyssotaa.
Kriteerinä kansallisuusvaltion joutumiselle kiellon piiriin olisi se, että EU on todennut tämän maan loukanneen toisen valtion itsenäisyyttä. Häkkänen totesi kiellon olevan suunnattu nimenomaisesti Venäjää kohtaan.
– Tänään lähetämme lausuntokierrokselle esityksen, jolla on tarkoitus asettaa venäläistaustaiseen kiinteistökauppaan kielto, Häkkänen sanoi.
Kiellossa olisivat poikkeuksena Suomen tai jonkun toisen EU-maan kaksoiskansalaiset sekä pysyvän oleskeluluvan haltijat. Kaksoiskansalaiset voisivat yhä ostaa kiinteistöjä vapaasti kuten nykyisinkin, pysyvällä oleskeluluvalla olevat taas, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan.
Henkilöt, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa, eivät saisi ostaa lainkaan.
Lakiesitys asiasta on tarkoitus antaa myöhemmin tänä vuonna. Häkkäsen mukaan lailla on vaikutuksia perusoikeuksiin, joten perustuslakivaliokunta tulee varmasti arvioimaan asiaa.
Usea tämän vuoden kauppa olisi torpattu
Nykyisin Venäjän kansalaisten on haettava lain mukaan puolustusministeriöstä lupa kiinteistön hankkimiseen, kuten myös muiden EU-maiden ulkopuolisten kansalaisten.
Hallituksen lakiesityksessä todetaan, että viime vuosina kiristyneet maahantulorajoitukset ovat jo tosiasiallisesti lopettaneet Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten tekemät kiinteistökaupat. Vastaavasti yhä toteutuvat kaupat ovat vaatineet puolustusministeriöltä entistä enemmän omistajien taustojen ja taustayhteyksien selvittämistä. Valtaosa toteutuvista kaupoista tehdään kuitenkin Suomessa jo asuvien yksityishenkilöiden ja Suomeen perustettujen yritysten toimesta.
Iltalehti kertoi elokuussa, että puolustusministeriö on tehnyt tänä vuonna lähes 70 venäläisten kiinteistökauppoja koskevaa lupapäätöstä.
Lakiesityshankkeen varapuheenjohtaja, asiantuntija Joonas Laito puolustusministeriöstä sanoo STT:lle, että suoraan ei voi arvioida, miten monta tämän vuoden kaupoista olisi torpattu uuden lain puitteissa.
Laito kuitenkin sanoo, että noin kolmasosalla Suomessa asuvista Venäjän kansalaisista on pysyvä oleskelupa, kahdella kolmasosalla ei ole.
– Eli jos kahden kolmasosan suhdelukuun vertaa, siitä tulee sellaiset 50 kauppaa, hän sanoo.
Myös bulvaanikauppoihin pyritään puuttumaan
Täyskieltohankkeen lisäksi puolustusministeriössä on käynnissä kaksi muuta hanketta, joissa pyritään puuttumaan kiinteistökauppoihin. Hankkeet tehdään palasissa, koska muuten aikataulu olisi venynyt merkittävästi.
Näistä ensimmäinen liittyy tilanteeseen, jossa kauppakieltoa pyritään kiertämään, kuten esimerkiksi bulvaanien kautta solmittavissa kaupoissa.
– Kaikki yksittäiset valvontajärjestelmän kiertomahdollisuudet katsotaan erillisessä lainsäädäntöhankkeessa, Häkkänen sanoo.
Toinen hanke liittyy taas lunastusmahdollisuuteen koskien niitä kiinteistöjä, jotka jo ovat venäläisomistuksessa. Jo tällä hetkellä on voimassa lunastuslaki, mutta hallitusohjelmassa on lisäksi käynnissä hanke, jossa lunastuksen kehittämistä tarkastellaan erikseen.
Lunastuslaki mahdollistaa sellaisten kiinteistöjen lunastamisen, joista jatkuvassa tarkkailussa havaitaan jotain turvallisuudelle epämääräistä toimintaa tai omistussuhteiden muutoksia.
Mahdollisuus vihamieliseen vaikuttamiseen
Häkkäsen mukaan kiellon tarkoituksena on estää mahdollinen vihamielinen vaikuttaminen Suomea kohtaa nyt ja pitkällä aikavälillä.
– Kiinteistö voi muodostaa mahdollisuuden vihamieliselle valtiolle tiedusteluun, kriittiseen infraan vaikuttamiseen ja esimerkiksi viranomaistoimintaan vaikuttamiseen kriisitilanteen päällä ollessa tai sitten ihan vakaan rauhan oloissa, ministeri sanoi.
– Kiinteistöomistus voi muodostaa sellaisia tekijöitä suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttamiseen, joita ei juuri luvan myöntämishetkellä pystytä arvioimaan edes kunnolla.
Häkkänen asetti mietinnön laatineen työryhmän aiemmin tänä vuonna. Edellisellä hallituskaudella puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) alaisuudessa selvitettiin myös kiinteistökauppakieltoa, mutta tuolloin puolustusministeriön työryhmä ei suosittanut täyskieltoa. Häkkäsen mukaan turvallisuustilanne on nyt selvästi muuttunut.
– Me näemme, että Venäjällä on yhä vahvemmin koko keinovalikoima käytössä laaja-alaisessa vaikuttamisessa. Sabotaaseja, kriittiseen infraan vaikuttamista, erilaisia yritysomistuksia. Kiinteistöt ovat osa tätä palettia.