Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyyttään jännitteisessä poliittisessa tilanteessa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kipuilee sisäisissä erimielisyyksissä, eivätkä haastajat ole antaneet armoa. Tuoreimman kannatusmittauksen mukaan suurimmat oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat nyt vallanneet kärkipaikat (Yle 2.12.). Pääministeripuolue SDP on pudonnut kolmanneksi.
Kokoomus on syksyn aikana vankistanut suosiotaan. Perussuomalaiset ja SDP käyvät sen takana tasaista kamppailua. Erot kakkosen ja kolmosen välillä eivät olleet nytkään suuret, mutta järjestys vaihtui, kun perussuomalaiset nosti kannatustaan enemmän.
Muista hallituspuolueista keskustan kannatus kasvoi hieman, mutta vihreiden suosio oli huonoin vuosikausiin.
Hallituksen asema vaikuttaa kannatuslukujen ja syksyn tapahtumien valossa horjuvalta. Keskustan ministerit ovat kaikesta päätellen viihtyneet huonosti Sanna Marinin johtamassa punavihreässä hallituksessa.
Hankalia asioita on lykätty pandemian varjolla eteenpäin, mutta ensi keväänä pitää jo saada päätöksiä aikaan luvatuista työllisyystoimista. Myös lopulliset ilmastopäätökset sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus odottavat ratkaisuja.
Puhumattakaan siitä, miten suhtaudutaan valtion velkaantumiseen. Onko sille tarkoituskaan saada stoppia? Keskusta on jo antanut rahankäytöstä valomerkkiä hallituskumppaneille.
Hallitus voi kaatua erimielisyyksiinsä ensi keväänä. Edessä olisivat uudet vaalit, ellei hallitusta saataisi koottua Sanna Marinin johdolla edellisten eduskuntavaalien tuloksen pohjalta.
Millaisia hallituspohjia Suomeen olisi tarjolla? Demarit ja kokoomus ovat ennenkin istuneet samoissa hallituksissa, mutta kokoomus tuskin tyytyisi enää kakkospuolueeksi.
Vaaleissa kolmen suurimman puolueen järjestys voisi olla mikä tahansa. Erot ovat niin pienet. Petteri Orpon johtaman kokoomuksen asema näyttää vankalta, mutta perussuomalaiset hengittävät niskaan vain parin prosenttiyksikön päässä. Uusi puheenjohtaja Riikka Purra on saanut rekensä hyvin vauhtiin.
Nykyisen hallituspohjan vaihtoehto voi hyvinkin olla joko kokoomuksen tai perussuomalaisten johtama oikeistohallitus. Enemmistö vaatii luultavasti vielä yhden tai kaksi tukipuoluetta.
Vahvat enemmistöhallitukset eivät synny Suomessa yhtä helposti kuin takavuosina, jolloin suurimman puolueen kannatus saattoi olla yli 30 prosenttia. Tarvittavat tukipuolueet löytyivät silloin helposti. Nyt hallitusohjelmiin pitää saada monen verraten pienen puolueen puumerkit. Siitä seuraa aina heikkoja kohtia, kuten nyt on nähty.
Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitio vaatii kompromisseja. Talouspolitiikassa yksimielisyys löytyy ehkä nopeastikin, mutta suhtautumisessa ilmasto- ja ympäristöasioihin sekä maahanmuuttoon pitäisi myös löytää yhteinen sävel.
Nämä ovat Suomen tulevaisuuden kannalta isoja asioita. On vaikea nähdä, miten ikääntyvä hyvinvointivaltio voisi säilyä ilman voimakasta työperäistä maahanmuuttoa tai miten Suomi voisi irtautua tavoitteista, joihin se on ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi sitoutunut. Mikä silloin on Suomen idea ja suunta?
Kaikilla puolueilla täytyy olla näihin kysymyksiin kiertelemätön kanta. Se kirkastaisi todellisia sisäpoliittisia asetelmia ja mahdollisia hallitusvaihtoehtoja. Ja opastaisi kansalaisia ulos sumusta.