Suomi valmistautuu lennättämään Turkkiin turkkilaisperheen, jonka isää saattaa odottaa Turkissa vankilatuomio muun muassa presidentti Recep Tayyip Erdoganin kunnian loukkaamisesta.
Turkista kotoisin oleva Hüseyin, hänen vaimonsa sekä pariskunnan 3-, 7- ja 10-vuotiaat lapset on määrä kuljettaa Turkkiin lennolla perjantaina. Isä ei halua juttuun koko nimeään, mutta hänen henkilöllisyytensä on STT:n tiedossa.
Perhe on ollut Suomessa yli viisi vuotta. Perhe haki Suomesta ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua vuonna 2019. Turvapaikkapuhutteluissa he kertoivat naapurinsa uhanneen heitä, koska he olivat kääntyneet kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto (Migri) ei myöntänyt heille turvapaikkaa.
Hüseyin kertoo STT:lle, että heidän kotitaloonsa Turkin Antalyassa oli tuolloin hyökätty. Hyökkääjät olivat naapureita sekä muita tuntemattomia ihmisiä. Perheen mukaan hyökkäyksen syy oli kristinuskoon kääntyminen.
STT on haastatellut perheen vanhempia sekä saanut perheeltä nähtäväksi Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksen, jossa mainitaan myös Turkissa Hüseyinistä annettu kiinniottomääräys yli kolme vuotta sitten. STT on myös nähnyt kopion Hüseyinin kiinniottomääräyksestä.
– Syytetty vaaditaan ottamaan kiinni vangitsemista varten, sanotaan ennen joulua 2021 päivätyssä määräyksessä turkiksi. Perhe on käännättänyt paperin virallisella kääntäjällä Suomessa.
Hüseyinin sanotaan siinä loukanneen presidentin kunniaa. Lisäksi hänen sanotaan osallistuneen mielenosoituksiin Turkissa ja järjestäneen niitä – asia, jonka Hüseyin itse kiistää.
He hakivat toisen kerran kansainvälistä suojelua Suomesta vuonna 2022, jolloin he käyttivät myös kiinniottomääräystä perusteena. Kolmannen kerran he hakivat kansainvälistä suojelua viime vuonna, mutta siltä osin Maahanmuuttovirasto jätti hakemuksen tutkimatta.
Suomen poliisi saattaa
Perhe haettiin lauantaiaamuna Porin vastaanottokeskuksen asunnosta ja kuljetettiin Helsingin vastaanottokeskukseen Metsälässä odottamaan käännyttämistä.
Perheen vanhemmilla oli työpaikat siivoojina sairaalassa sekä yrityksessä. Kaksi vanhinta lasta oli Porissa koulussa ja nuorimmainen päiväkodissa.
Koska heidät haettiin lauantaiaamuna, he eivät saaneet yhteyttä oikeusavustajaansa kuin vasta maanantaina. Oikeusavustaja vahvisti STT:lle, että valitus hallinto-oikeudelle toimitettiin tiistaina. Vielä keskiviikkona perhe odotti päätöstä – jos se vaikka ehtisi vielä ennen perjantaista lentoa vapun vapaapäivästä huolimatta.
Perheen mukaan poliisi kertoi heille, että poliisi paitsi saattaa heidät koneella Turkkiin – mikä on tavallinen käytäntö – heidän tapauksessa poliisi saattaa heitä myös Istanbulin lentokentällä.
– Syyksi sanottiin se, että Suomessa syntyneellä nuorimmalla lapsellamme ei ole passia vaan ainoastaan syntymätodistus, jonka pohjalta hänelle on tehty matkustusasiakirja. Suomen poliisi selittää tämän asian Turkin poliisille, Hüseyinin vaimo kertoo.
Perheen mukaan tämä tuntuu heistä silti siltä kuin Suomen poliisi suoraan luovuttaisi heidät Turkin poliisille. STT ei ole saanut poliisilta kommenttia asiaan.
Vankeutta jopa vuosia
Turkissa presidentin solvaaminen on rikos. Jos Hüseyin tuomittaisiin siitä, rangaistus olisi vuodesta neljään vuotta vankeutta, jota voidaan myös korottaa. Presidentin solvaamisesta rankaisemista on käytetty moninkertaisesti Erdoganin aikana verrattuna aiempiin presidentteihin.
Rikos mainitaan Hüseyinille kirjattujen syytteiden joukossa, mutta viitataan Turkin terrorisminvastaiseen lakipykälään, nimeämättä mitään tiettyä terroristijärjestöä.
Syytteet on avattu kiinniottomääräyksessä näin:
– Mielenosoituksiin ja protesteihin osallistuminen, niiden vetäminen sekä järjestäminen ihmisten saamiseksi kaduille. Yritykset muuttaa poliittista, laillista ja sosiaalista järjestystä pakkokeinoin ja väkivallalla, median kautta presidenttiin kohdistuva kunnianloukkaus, osallistuminen kokouksiin ja mielenosoitusmarsseihin perustuslaillisen järjestyksen rikkomisen ja valtion auktoriteettien heikentämiseksi sekä poliisille niskoittelu.
Hüseyin itse kiistää kaikki paitsi presidenttiin liittyvän kohdan. Hän sanoo syytteen rapsahtaneen hänen kommentoituaan Facebookissa julkaistua Euronewsin talousuutista Turkista. STT on nähnyt kuvakaappauksen kommentista, jossa Hüseyin kutsuu Erdogania "varkaaksi".
Suomessa tällainen kommentointi kuuluu sananvapauden piiriin, mutta Turkissa presidentin loukkaamisesta on nostettu viime vuosina yhteensä kymmeniä tuhansia syytteitä.
– Joku tuntematon mies on valittanut kommentistani viranomaisille. Kun olimme täällä Suomessa, entisiin osoitteisiimme Antalyassa ja Ankarassa oli toimitettu kiinniottomääräys, Hüseyin kertoi STT:lle puhelimitse vastaanottokeskuksesta.
Migri ei ole hyväksynyt kopiota kiinniottomääräyksestä vaan vaatinut alkuperäistä dokumenttia, jota perhe ei ole pystynyt toimittamaan. Julkisen oikeusavustajan Kiira Pääkkösen mukaan tästä on tullut usein käytetty peruste turvapaikan epäämiselle.
– Mielestäni on ymmärrettävää, että perheellä ei ole ollut toimittaa alkuperäistä dokumenttia viranomaisille näissä olosuhteissa, Pääkkönen sanoi STT:lle.
STT on nähnyt Hüseyinin toimittaman kuvakaappauksen Facebookista, jossa turkkilaisniminen mieshenkilö ilmoittaa tehneensä ilmiannon Hüseyinistä hänen kommenttinsa takia.
Tappouhkauksia lapsille somessa
Kiinniottomääräyksen lisäksi perhe sanoo saaneensa Facebookissa tappouhkauksia siksi, että perhe on kääntynyt kristinuskoon. Islaminuskoisen turkkilaisen kääntyminen toiseen uskontoon on Turkissa monelle tabu, vaikka Turkissa asuu kotoperäisiä kristittyjä vähemmistöjä kuten armenialaisia.
Nimimerkin takaa yksityisviestillä tulleissa tappouhkauksissa mainitaan Turkissa syntyneiden lasten nimet ja uhataan "hoitaa heidät" sekä Hüseyinin vaimo.
– Ristiinnaulitsemme kaikki sinun silmiesi edessä, viestissä sanotaan.
Koska viestien alkuperästä ja lähettäjästä ei voida varmistua, niiden näyttöarvo on vähäinen, Migri totesi päätöksessään. Migrin mukaan kristinusko ei aseta perhettä vaaraan Turkissa, vaikka päätöksessä sanotaan Turkin uskonnonvapauteen liittyvien olosuhteiden olevan heikkoja.
Porissa sijaitsevan seurakunnan kirkkoherra on vahvistanut STT:lle, että perhe kuuluu hänen evankelis-luterilaiseen seurakuntaansa ja että hän tuntee tapauksen läheltä.
– Jos uskoisimme kotimaamme olevan meille turvallinen, uskokaa, etten jäisi tänne hetkeksikään, mutta lastemme turvallisuus on meille kaikki kaikessa, Hüseyinin vaimo sanoi.
Pakoilleet viranomaisia Suomessa
STT:n näkemässä Migrin huhtikuisessa päätöksessä perheen maastapoistamisesta todetaan, että perhe on saanut kielteisen päätöksen haettuaan Suomesta turvapaikkaa kolmannen kerran viime vuonna.
Perheen tapauksessa on ollut monia käänteitä. Yhdessä vaiheessa perhe pakoili viranomaisia Suomessa paikkakunnalta toiselle saatuaan Migriltä kielteisen päätöksen hakemukselleen, mutta uuden hakemuksen vetäessä he pystyivät asettumaan Poriin.
Migrin päätöksessä lukee, että perheen tilannetta on arvioitu "kokonaisuutena" ja myös lasten edun kannalta.
Kun STT:n kuvaaja kävi paikalla Helsingin vastaanottokeskukseen Metsälässä tiistaina aamupäivällä, häntä ei päästetty sisälle, vaikka perheen kanssa oli sovittu tapaamisesta sekä kuvaamisesta.
Lopulta Hüseyin otti itse kuvan vaimosta ja lapsista katsomassa ulos piikkilanka-aidoin ympäröityä pihaa. He ovat pyytäneet pääsyä perheystävällisempään odotuspaikkaan, mutta viranomaiset ovat katsoneet heidän voivan karata jälleen, Hüseyin kertoo.
Koventuneet asenteet?
Migri ei kommentoi medialle yksittäistapauksia eikä myöskään kommentoinut Hüseyinin perheen tilannetta STT:lle.
Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, kuten Hüseyinin perheen tapauksessa, puhutaan käännyttämisestä. Jos henkilö on esimerkiksi syyllistynyt rikoksiin Suomessa, puhutaan karkottamisesta.
Migrin tammikuussa julkaistujen tilastojen mukaan Suomesta tehtiin viime vuonna suunnilleen yhtä paljon käännyttämispäätöksiä – lähes 2 900 – kuin vuonna 2023.
Sen sijaan Suomesta karkotettiin viime vuonna lähes 2 000 ulkomaan kansalaista, mikä oli yli 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.
Migrin mukaan kasvua selittää Migrin "toiminnan yleinen tehostuminen".
– Maahanmuuttovirasto ratkaisee oleskelulupahakemuksia ja oleskeluluvan peruuttamisasioita entistä tehokkaammin, jolloin ratkaistujen asioiden lukumäärän kasvun myötä kasvaa myös niiden joukossa olevien kielteisten päätösten yhteydessä tehtävien karkottamispäätösten määrä, sanoo prosessiasiantuntija Päivi Henriksson sähköpostitse STT:lle.