Suomi hakee talouden sopeutuskautensa pidentämistä seitsemään vuoteen EU:n vaatimassa suunnitelmassa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt luonnoksen EU:n sääntöihin liittyvästä keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuosille 2025–2028.
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan Suomelle määritelty julkisen talouden sopeutusvaade on merkittävä, koska Suomen velka-aste nousee edelleen. Tästä syystä Suomi hakee komissiolta sopeutuskautensa pidennystä seitsemään vuoteen.
Huhtikuussa voimaan astuneet EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt velvoittavat valtioita tekemään neljäksi tai viideksi vuodeksi suunnitelman, jossa ne sitoutuvat julkisten nettomenojen tiettyyn kasvuvauhtiin eli niin sanottuun nettomenopolkuun. Suunnitelman pituus riippuu kunkin jäsenmaan vaalikauden pituudesta.
Jäsenmaa voi kuitenkin hakea suunnitelmaansa enintään kolmen vuoden lisäsopeutusaikaa, jos maa sitoutuu tekemään lisää rakenteellisia uudistuksia ja investointeja.
Ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että hakemuksensa perusteeksi Suomi esittää komissiolle uudistus- ja investointikokonaisuutta. Se koostuu osaksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisäksi komissiolle esitettävään kokonaisuuteen kuuluu sosiaaliturvan uudistuksia. Näitä ovat yhden perusturvaetuuden malli ja toimeentulotuen uudistaminen.
Yhdeksän miljardin säästöt pohjalla
Ministeriön mukaan Suomen suunnitelma on yhteensopiva aiemmin päätettyjen yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kanssa.
– Hallitus on sitoutunut toimenpidekokonaisuuksien täysimääräiseen toimeenpanoon. Yhdessä hallituksen tavoittelemien työmarkkinavaikutusten toteutumisen kanssa se varmistaa, että Suomi noudattaa nettomenopolkuaan, tiedotteessa kerrotaan.
Suunnitelma ei ministeriön mukaan edellytä hallitukselta lisäsopeutusta.
Hallitus antaa asiasta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ja kuulee talousneuvostoa. Valtiovarainministeriö järjestää suunnitelmasta myös kuulemistilaisuuden kansalaisyhteiskunnalle 3. lokakuuta.
Valtioneuvoston on määrä hyväksyä suunnitelma 10. lokakuuta, minkä jälkeen suunnitelma toimitetaan EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelmat, ja EU:n neuvosto hyväksyy ne.
Suunnitelmien toimeenpanoa on tarkoitus seurata vuosittain tehtävissä raporteissa.
Komissio tarkastelee alijäämää marraskuussa
EU:n komission on määrä arvioida Suomen julkisen talouden tilannetta marraskuun lopulla. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo ministeriön tiedotteessa, että komissio tarkastelee tuolloin muun muassa Suomen alijäämää.
EU:n talouspoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Tästä viitearvosta saa tosin poiketa, jos alijäämän ylityksen katsotaan olevan "vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen".
Valtiovarainministeriö arvioi maanantaina julkaisemassaan talousennusteessa, että Suomen alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen. Ensi vuonna alijäämän arvioidaan olevan 3,2 prosenttia ja vuonna 2028 2,1 prosenttia
VM:n arvion mukaan ylitys on tänä vuonna "poikkeuksellinen ja väliaikainen" mutta ei kuitenkaan "vähäinen".
– Hallitus suunnittelee ensi vuodelle 2,9 prosentin alijäämää. Tänä vuonna ylitys ei kuitenkaan ole ennusteen mukaan vähäinen, Purra kertoo tiedotteessa.
