Suomi ei saanut EU-komissiolta joustoa niin sanottuun pysyvien nurmien tulkintaan. Sen mukaan viisi vuotta nurmella ollut pelto on pysyvää nurmea. Eli vähintään viisi vuotta nurmella olleet ja tänä vuonna edelleen nurmeksi tukihakemuksella ilmoitettaville lohkoille tulee tulkinnan mukaisesti pysyvän nurmen merkintä.
EU-tuomioistuimen mukaan nurmen uusiminen eli kyntäminen ja uusiminen nurmesta nurmelle ei riitä katkaisemaan pysyvyyden määritelmää. Käytännössä moni aikookin pysyvyyden välttämiseksi katkaista nurmiputken ja vaihtamaan nurmen ensi kesänä esimerkiksi viljaan.
Seinäjoella perjantai-iltapäivällä vieraillut maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) pitää päätöstä "surkeana juttuna" ja se oli hänen mielestään Brysselin rimanalitus.
– Odotin, että komissio olisi ymmärtänyt Suomen erityisolosuhteet, joita käytiin paikankin päällä katsomassa. Mutta asiaa katsottiin koko ajan lakikirja kädessä eikä joustoa tullut, hän sanoi Ilkalle ja Pohjalaiselle.
Suomi oli ehdottanut mm. poikkeuksia niille maille, joissa maissin sijaan viljellään nurmea säilörehuksi. Lisäksi Suomi on vaatinut vähintäänkin siirtymäkautta EU-tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon. Komission mukaan tämä ei ole laillisesti mahdollista.
− Vaikka emme ole vielä saaneet komission virallista kirjettä, haluan avoimesti kertoa tilanteen jo nyt. Tässä vaiheessa kehotan viljelijöitä katsomaan itselleen parhaat ratkaisut tilakohtaisesti.
ARTO TAKALAMPI