Suomessa havaittiin viime vuoden lokakuussa uusi mäntyjen kasvitauti. Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo tiedotteessa, että kyseessä on männyissä ruskovyökaristetta aiheuttava vieraslajisieni Lecanosticta acicola.
Havainto tehtiin Varsinais-Suomessa asutuksen keskellä olevasta vuorimännystä.
– Nähtävästi sieni on liikkunut kasvien mukana. Se on varmaankin ollut siinä vuorimännyssä, kun se on sinne istutettu. Männyn alkuperää ei tiedetä, Luken johtava tutkija Eeva-Liisa Terhonen sanoo ja lisää:
– Tämä kasvitauti alkaa olla aika yleinen Euroopassa, ja nämä voivat olla vähän piileviä. Jos ulkomailta tuodaan mäntyjä koristepuiksi, niin sieltä se tauti saattaa sitten tulla huomaamatta.
Hän lisää, että taudit tulevat koristekasvien mukana, sillä Suomessa ei juurikaan istuteta ulkomaalaisia taimia metsään.
Terhonen sanoo, ettei tiedä miten eri kaupungit hankkivat koristekasveja.
– Tämä kasvi oli jo aika vanha, aika iso. Oli se siinä ollut jo jonkin aikaa.
Itiöt leviävät, kun tarpeeksi lämpöä ja kosteutta
Suomessa havaittu vieraslajisieni leviää Terhosen mukaan enimmäkseen itiöiden kautta.
– Tarvitaan tarpeeksi lämpöä ja kosteutta. Tässä tapauksessa itiöt ovat aika isoja, joten todennäköisesti ne eivät kovin pitkälle tuulen mukana leviä.
Terhosen mukaan itiöiden kautta leviäviä kasvitauteja on todella vaikeaa estää.
– Ensin pitää poistaa se lähde tietenkin. Tässä tapauksessa se lisääntyy neulasesta. Jos lähdetään metsätasolle, ja siellä on tällainen tauti, niin miten se saadaan metsästä kokonaan pois? Ne alkaa olla mahdottomia juttuja. Tässä tapauksessa, kun puhutaan katupuusta, se vielä onnistuu.
Terhonen sanoo suoraan, että on olemassa vaara nyt havaitun kasvitaudin leviämisestä esimerkiksi talousmetsään.
– Koska ilma lämpenee ja etenkin, jos keväät ovat kosteampia.
Terhonen kertoo, että esimerkiksi Virossa tätä tautia oli löydetty ensin vieraslajimännystä ja sen jälkeen oli tehty poistomenetelmiä.
– Kahdeksan vuotta myöhemmin se kuitenkin löytyi metsämännystä.
Luken tiedotteen mukaan ruskovyökaristeen oireet ilmenevät neulasissa ruskeina laikkuina, joita ympäröi kellertävä kehä. Laikut voivat kiertää koko neulasen ja johtaa neulasen kärjen nekroosiin. Sieni muodostaa kuolleessa kudoksessa mustia rakenteita, joissa se tuottaa soikeita itiöemiä.
Muitakin tauteja leviää
Terhonen kertoo myös muita kasvitauteja levinneen Suomeen. Vuonna 2008 löydettiin dothistroma-lajeja.
– Ne ovat vähän samanlaisia kuin tämä, mutta ne eivät ole mitenkään roihahtaneet. Nyt löydetty sieni aiheuttaa neulaskaristeita, eli ei puu siihen kuole, mutta totta kai se heikentää puuta.
Lisäksi Terhonen nostaa esiin havuparikkaan, joka löydettiin Suomesta 2015.
Nyt löydetty Lecanosticta acicola on alkujaan tullut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Sitä on havaittu Euroopan lisäksi myös Aasiassa, mutta siitä ei ole varmuutta, onko se levinnyt Aasiaan Euroopasta vai Pohjois-Amerikasta.
Terhonen sanookin, että kansainvälinen yhteistyö kasvitautien tunnistamisessa on tärkeää.
– Tämä tauti löytyi vahingossa. Meidän tutkijoiden pitää mennä Keski-Eurooppaan ja oppia tunnistamaan näitä.
Tartunnan saanut kasvi poistettava
Terhonen suosittelee poistamaan sienitartunnan saaneen vuorimännyn, ettei ruskovyökariste pääse leviämään istutuksessa.
Lisäksi Terhonen toivoo, että kansalaiset ilmoittaisivat Luonnonvarakeskukseen, jos huomaavat jotain outoa. Keskuksella on lomake, jonka kautta voi tehdä ilmoituksia.
– Kaikkien silmiä tarvitaan, kun emme pääse joka paikkaan vahingossa hillumaan.