Suomessa epäillään tapahtuneen nisäkkäiden välisiä lintuinfluenssatartuntoja turkistarhoilla, kertoo Ruokavirasto.
Turkistarhoilla lintuinfluenssaa on saattanut tarttua nisäkkäästä toiseen, kertoi viraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen tiedotustilaisuudessa. Näytteiden tutkimista jatketaan.
Tähän mennessä korkeapatogeenista eli vakavan taudin aiheuttavaa H5N1-lintuinfluenssaa on todettu Suomessa ainakin 20 turkistarhalla. Löydöksiä on tehty tarhatuissa turkiseläimissä neljän kunnan alueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.
Laaksosen mukaan turkistilojen, joilta tautitapauksia on löytynyt, koko vaihtelee muutamasta sadasta tuhansiin eläimiin. Virastolla ei ole vielä antaa karkeitakaan lukuja kuolleiden eläinten määrästä tiloilla.
Tauti on sairastuttanut kaikkia Suomessa tarhattavia turkiseläimiä, kuten sinikettuja, hopeakettuja, risteytyskettuja sekä minkkejä ja supikoiria.
– Kuolleisuus turkistarhojen niin sanotuissa eläintaloissa on ollut normaaliin nähden 4–10-kertainen, kertoi Laaksonen.
Sairastuneilla nisäkkäillä on todettu horrostilaa, hermostollisia oireita, kuten kouristuksia ja ripulia. Tauti on myös aiheuttanut nopeita kuolemia.
Eläinten lopettamispäätöksiä on Ruokaviraston mukaan ilmoitettu kolmelle turkistilalle. Kahdelle tilalle ei tule tällä erää lopettamispäätöksiä. Muiden turkistilojen osalta selvitykset ovat vielä kesken.
Villilinnut, kuten naurulokit, ovat tämänhetkisen tiedon mukaan tuoneet viruksen turkistiloille. Tarhaeläinten sairastumiset nostavat viraston mukaan riskiä taudin leviämisestä muihin nisäkkäisiin.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa saattaa edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.
Suomessa tartuntoja ihmisillä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ole todettu.
Altistuneita ihmisiä testattu
Lintuinfluenssavirus H5N1:lle altistuneita ihmisiä on testattu taudin varalta, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuula Helander tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa kaikkien tähän mennessä altistuneiden testitulokset ovat olleet negatiivisia. Altistuneet ihmiset ovat olleet töissä turkistarhoilla.
THL on laatinut toimenpideohjeet sekä lintujen kanssa työskenteleville että terveydenhuoltohenkilökunnalle.
Ruokaviraston mukaan osassa löydetyistä viruksista on havaittu muuntumista, joka edesauttaa viruksen lisääntymistä nisäkkäiden soluissa. Tämä ei itsessään lisää viruksen kykyä tarttua ihmiseen.
– Lintuinfluenssavirus on nopea muuntumaan, etenkin jos pääsee kiertämään minkkitarhoilla. Jokainen infektio nisäkkäissä lisää mahdollisuutta sille, että virus tarttuisi myös ihmiseen entistä tehokkaammin, THL:n yksikön päällikkö Anna Katz sanoi tiedotustilaisuudessa.
STM:n Helanderin mukaan lintuinfluenssatilanteeseen on varauduttu hyvin.
Ruokavirasto on perustanut tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen siipikarjatiloihin. Tartuntavyöhyke kattaa Uudenmaan, Päijät- ja Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Vyöhykkeellä lintujen pitäminen ulkona on kielletty.
Piinaa erityisesti naurulokkeja
Villilinnuilla lintuinfluenssatapauksia on todettu tänä vuonna 19 erillistä esiintymää. Näistä 12 tapauksessa lintujen joukkokuolemat on todettu naurulokeilla.
– Uusimman tiedon mukaan kuolleiden lokkilintujen määrissä liikutaan tuhansissa, kertoi Ruokaviraston Laaksonen STT:lle.
Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu kertoi tiedotustilaisuudessa, että nyt tärkeintä on suojata siipikarja ja muut vankeudessa pidettävät linnut niin, etteivät ne pääse kontaktiin villilintujen, kuten lokkien kanssa. Ruokavirasto on keskiviikkona julkaissut sivuillaan ohjeet lintujen pitäjille.
Kiviruusu pyytää myös ilmoittamaan muutaman tai useamman luonnonvaraisen linnun kuolemat kunnan eläinlääkärille, jotta Ruokavirasto saa tietoa tautitapauksista.
Siipikarjatiloilla ei lintuinfluenssatapauksia ole tänä vuonna Suomessa havaittu.
