Huoltovarmuuden tavoitteet ja siihen osoitetut resurssit eivät tällä hetkellä kohtaa, sanoo huoltovarmuuden rahoituspohjaa tarkastanut Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).
Huoltovarmuutta on rahoitettu polttoaineiden ja sähkön käytöstä perittävällä huoltovarmuusmaksulla. Sen tuotto on kuitenkin miltei puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna polttoaineiden käytön vähenemisen ja inflaation vuoksi.
– Huoltovarmuusrahaston taloudellista liikkumavaraa on heikentänyt tulojen pienentyminen ja muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen liittyvä menojen kasvu, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen tiedotteessa.
Hallitus on uudistamassa Huoltovarmuuskeskusksen rahoitusmallia niin, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta, joka tuloutettaisiin edelleen huoltovarmuusrahastoon.
Tarkastuksessa todetaan, että valittu rahoitusmalli ei vahvista huoltovarmuuden rahoituksen muutoskestävyyttä, sillä huoltovarmuusmaksun tuotto on riippuvainen talouden suhdanteista.
Lainsäädännön luonnosvaiheessa valtiovarainministeriö oli sitä mieltä, että huoltovarmuusrahaston ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus pitäisi ottaa valtion budjetista.
Yrityksillä tärkeä rooli
VTV:n mukaan elinkeinoelämällä on Suomen kansallisen huoltovarmuuden ylläpitämisessä merkittävä rooli. Yritysten kannettavaksi jää pääosa esimerkiksi koneiden ja laitteiden ylläpidosta, järjestelmien päivityksistä sekä poikkeusjärjestelyjen käyttöönotosta.
VTV:n mukaan huoltovarmuuden ylläpitoon sitoutuneille yrityksille on annettava mahdollisuus menestyä.
– Julkisissa hankinnoissa on nähtävissä merkittävä huoltovarmuuspotentiaali. Tarkoituksenmukaisesti kohdistettuna hankinnat vahvistaisivat yritystoimijoiden kykyä sietää kriisejä ja ylläpitää toimintaansa, Vuorinen sanoo.
