Keskisen Suomen poikittaisyhteys, Sininen tie, on noussut Nato-jäsenyyden myötä yhdeksi maamme tärkeimmistä väylistä. Toimiva idän ja lännen välinen liikenne Suomessa ei ole enää vain logistinen kysymys. Se on osa maan strategista toimintakykyä.
Mutta reitin merkitys ei vielä näy poliittisessa keskustelussa riittävän kirkkaasti.
Sininen tie saa alkunsa Norjan Mo i Ranasta, kulkien Ruotsin läpi Uumajan satamaan, josta se jatkuu Vaasan, Alajärven, Kuopion ja Joensuun läpi aina Venäjän rajalle ja siitä eteenpäin, Petroskoihin asti.
Reitti muodostaa kriittisen osan Nato-liittouman logistista selkärankaa ja mahdollistaa sotilaallisesti nopeat siirrot. Se yhdistää länsirannikon satamat sisämaahan ja edelleen itäiseen Suomeen. Se tarjoaa myös vaihtoehtoreitin Norjan satamiin, jos Itämeren eteläiset alueet olisi tukittu laivaliikenteeltä.
Turvallisuuspoliittisesti kyse on Suomen ja koko Euroopan toimintakyvystä muuttuneessa maailmassa. Nato edellyttää jäsenmailtaan kykyä siirtää joukkoja ja kalustoa nopeasti. ”Military mobility” on noussut EU:n ja liittouman yhteiseksi prioriteetiksi. Se ei ole abstrakti termi, vaan konkreettinen vaatimus.
Reitti avaa Suomelle oven EU:n merkittäviin turvallisuusrahoituksiin. Kun turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, ei ole varaa väylään, joka toimii vain hyvällä säällä ja ruuhkattomina hetkinä. Tarvitaan tie, joka kestää painavat kuljetukset, nopeat siirrot ja muuttuvat tilanteet.
Väli-Suomen vahva vientiteollisuus — metalli, metsä, kemia — nojaa kuljetusvarmuuteen. Vaasan satama on niiden portti maailmalle, ja poikittaisyhteys on valtasuoni, joka pitää tuotannon liikkeessä.
Jokainen viivästys maksaa, ja jokainen pullonkaula heikentää kilpailukykyä. Kun vienti on Suomen talouden kivijalka, ei ole yhdentekevää, miten tavara liikkuu.
Sininen tie on monelle yritykselle kirjaimellisesti elinehto. Poikittaisyhteys sitoo yhteen kaupungit, työssäkäyntialueet ja yritysverkostot.
Pohjoisen ulottuvuus ei ole sivuseikka. Yhteys Norjaan avaa reitin Jäämeren satamiin ja vahvistaa pohjoisen Euroopan logistista kokonaisuutta.
Sininen tie palvelee myös matkailua. Järvi-Suomen, Pohjanmaan ja pohjoisen kohteet tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Matkailu on Suomen nopeimmin kasvavia elinkeinoja.
Kun tarkastellaan turvallisuutta, taloutta, aluekehitystä ja kansainvälisiä yhteyksiä, yksi johtopäätös nousee ylitse muiden: Keskisen Suomen poikittaisyhteys, Sininen tie, on Suomen tärkeimpiä tielinjoja.
Sen kehittäminen ei ole valinnainen hanke, vaan välttämättömyys.
Tämä väylä pitää Suomen koossa. Se yhdistää lännen ja idän, satamat ja teollisuuden, Suomen ja liittouman. Siksi sen vahvistaminen on koko maan yhteinen etu.
Sininen tie on myös tielinja, joka on jo olemassa, eikä se tarvitse uusien, kymmenien miljoonien tieväylien rakentamista.
Sinisen tien rooli on vain tuotava esiin kansallisesti, ja sen kehittämiseen on panostettava voimakkaasti.