Suomen surkea työllisyystilanne heijastuu vahvasti työperäiseen maahanmuuttoon.
Maahanmuuttovirasto kertoi perjantaina, että ensimmäisten työperäisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärä putosi viime vuonna peräti 25 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna hieman yli 11 000, kun vastaava luku vuonna 2024 oli hieman yli 15 000.
– Tässä on syynä Suomen heikko talous- ja työllisyystilanne ja yritysten epävarmat näkymät. Ne tietysti heijastuvat ulkomaisen työvoiman kysyntään, Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työperäisiä oleskelulupahakemuksia tekivät viime vuonna eniten intialaiset, filippiiniläiset ja kiinalaiset.
Työperäisen maahanmuuton odotetaan säilyvän tänä vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla ja ensi vuonna nousevan hiukan.
– Voimakas lasku on taittunut, mutta toisaalta tiedetään, että vaikka Suomen talous elpyy, työvoiman kysyntä elpyy siihen nähden viipeellä ja ulkomaisen työvoiman kysyntä vielä vähän hitaammin, Hirvelä sanoi.
Myös hakemusten kokonaismäärä laskussa
Paitsi työperäinen maahanmuutto myös Suomeen kohdistuva maahanmuutto kaiken kaikkiaan oli Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna laskussa.
Maahanmuuttovirastoon tuli viime vuonna kaikkiaan runsaat 180 000 eriperusteista hakemusta. Toissa vuonna hakemuksia tuli yli 196 000.
Viraston mukaan työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät viime vuonna, mutta perheenjäsenten hakemusmäärässä oli pientä kasvua.
Virasto teki viime vuonna yhteensä vajaat 178 000 päätöstä. Myönteisten päätösten osuus laski viime vuonna toissa vuoteen verrattuna. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja yhdeksän prosenttia kielteisiä.
Vuonna 2024 päätöksistä 84 prosenttia oli myönteisiä ja seitsemän prosenttia kielteisiä. Muut päätökset koskivat esimerkiksi asian raukeamista tai hakemuksen tutkimatta jättämistä.
Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Ilkka Haahtelan mukaan myönteisten päätösten osuuden lasku johtuu osaltaan Suomen maahanmuuttopolitiikan viimeaikaisista muutoksista. Maahanmuuttopolitiikka on vaikuttanut Haahtelan mukaan myös haettujen lupien määrään.
Perheenjäseniltä ennätysmäärä hakemuksia
Perheenjäsenet jättivät viime vuonna ennätykselliset lähes 24 000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta. Hakemusmäärä nousi hieman yli sadalla edellisestä vuodesta. Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Filippiinien, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Yhteensä ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin hieman yli 2 000 ja uusintahakemuksia vajaat 500. Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Afganistanin, Irakin, Somalian, Venäjän ja Turkin kansalaiset.
– Vaikka konflikteja ja kriisejä on ollut useampia viime vuodenkin aikana, turvapaikkahakemusten lasku jatkui. Turvapaikkahakemusten määrät ovat kuitenkin alttiita nopeille muutoksille, jos keskeisten lähtöalueiden poliittisessa tai turvallisuustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, Hirvelä sanoo.
Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä laski hieman viime vuonna vuoden 2024 tasosta. Suomessa jätettiin viime vuonna hieman yli 12 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille.
