Suomen si­joi­tus nousi yhden pykälän IMD:n kil­pai­lu­ky­ky­ver­tai­lus­sa

Sveitsiläisen IMD-instituutin kilpailukykyindeksi analysoi miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Kuvituksena arkistokuva Rauma Marine Constructionsin telakka-alueelta. LEHTIKUVA / Juha Sinisalo
Sveitsiläisen IMD-instituutin kilpailukykyindeksi analysoi miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Kuvituksena arkistokuva Rauma Marine Constructionsin telakka-alueelta. LEHTIKUVA / Juha Sinisalo

Suomen sijoitus nousi yhden pykälän sijalle 14 sveitsiläisen IMD-instituutin kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Sijoitus oli tätä parempi vuosina 2020–2023 ja näyttää nyt palautuneen koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuosi sitten Suomi putosi sijalta 11 sijalle 15.

Kilpailukyvyn kärkisijat menivät tänä vuonna edelleen pieniin kansantalouksiin. 69 maan vertailussa Sveitsi nousi kakkossijalta takaisin kärkeen. Seuraavina tulevat Singapore, Hongkong ja Tanska.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran.

Parannusta monella osa-alueella

Pääkokonaisuudet indeksissä ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Pääkokonaisuudet jakautuvat kukin viiteen osa-alueeseen. Vertailussa seurattavista 20 osa-alueesta Suomen sijoitusta paransivat etenkin kasainväliset investoinnit, hinnat ja yrityslainsäädäntö.

Kansainväliset sijoitukset ovat erä, joka voi heilahdella vuosittain paljonkin. Hintojen osalta tilanne parani, kun Suomen yhdenmukaistettu inflaatio painui yhteen prosenttiin. Yrityslainsäädännön osalta sijoitus palasi vuoden 2023 tasolle. Osa-alueista työllisyys sen sijaan heikkeni viime vuoden tuloksesta huomattavasti.

– Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, sanoo Etlan tutkija Ville Kaitila tiedotteessa.

Suomen kokonaissijoitus on nyt suunnilleen sama kuin ennen pandemiaa. Jos verrataan viime ja tätä vuotta vuosiin 2017–2019, on sijoitus heikentynyt eniten hintojen, kotimaisen talouden, koulutuksen, veropolitiikan, kansainvälisen kaupan sekä työllisyyden osalta.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä