Reilua kilpailua Euroopan unionin sisämarkkinoilla suojaavat valtiontukisäännöt ovat löystyneet kriisivuosien aikana. Jäsenmaat saivat EU:n komissiolta vihreää valoa tukea yrityksiä ensin koronan ja sitten Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vuoksi. Nyt painopiste on siirtymässä kriisituista investointeihin vastauksena Yhdysvaltain ja Kiinan tukitoimiin.
EU-maat kilpailevat investoinneista puhtaaseen energiaan, päästöttömään teräkseen ja akkuihin mittavilla valtiontuilla. Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan EU-maat aikovat tukea lähivuosina puhtaan siirtymän investointeja lähes 145 miljardilla eurolla.
Suuret jäsenmaat hallitsevat valtiontukikilpailua. Italian, Ranskan ja Saksan valtiontuet kattavat kolme neljännestä tukisummista. Tuet painottuvat energiaan. 75 prosenttia jäsenmaiden tuista kohdistuu uusiutuvaan energiaan, vetyyn ja energiavarastoihin, 15 prosenttia teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja kymmenen prosenttia strategisiin investointeihin kuten akkujen valmistamiseen.
EU-maiden panostukset päästöttömään energiaan ja fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ovat tärkeitä koko Euroopan energiaturvallisuuden ja ilmastotavoitteiden kannalta. Mittavat tuet teollisille hankkeille vääristävät kuitenkin kilpailua EU:n sisällä. Pienet maat eivät voi kilpailla suurten jäsenmaiden kanssa taskujen syvyydellä.
Suomen kannattaa puhua tiukempiin valtiontukisääntöihin paluun puolesta. Reilussa kilpailussa pärjäämme kyllä, kunhan pidämme huolen, että Suomi on houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille ja investoinneille.
Lähiaikoina tilanne ei kuitenkaan ole helpottumassa. Esimerkiksi akkujen ja vedyn valmistukseen liittyvien hankkeiden kotiuttaminen edellyttää myös Suomelta välineitä vastata kansainväliseen tukikilpailuun.
Hallituksen valmistelema puhtaan siirtymän investointien verohyvitys on tarpeellinen ja julkisen talouden kannalta vastuullinen kannustin investoida Suomeen. Verohyvityksestä syntyisi valtiolle tulomenetyksiä vain, jos investoinnit toteutuvat. Samalla ne tuovat Suomeen työpaikkoja ja kaivattuja kasvun eväitä.
Suomen tukitoimet kannattaa kohdistaa kansainvälisesti kilpailtuihin teollisiin hankkeisiin ja teollisuuden uudistumiseen, ei niinkään sähkön tuotantoon. Moni suunnitteilla oleva uusiutuvan energian hanke odottaa nyt näkymää sähkön kysynnästä ennen investointipäätöstä. Jos teolliset hankkeet liikkuvat, kysyntää tulee myös puhtaan sähkön hankkeille ilman erillisiä tukia.
Muiden maiden tukiohjelmat voivat myös avata suomalaisyrityksille mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian, laitteiden ja palveluiden vientiin.
Teppo Säkkinen
johtava asiantuntija
Keskuskauppakamari